Silja Europa, Piramk, Major Label studiossa

Okei, taas samalle botskille, tällä kertaa tosin talonjampaksi miksuttelemaan kahdeksi viikoksi. Varasin itelleni aika minimimäärän mitään, lähinnä vaatteita, hygieniavälineitä ja muutama CD. Ajoin, tai siis lähinnä siistin, myös partaa ja laitoin letin ponnarilla kiinni etten näyttäisi ihan spurgulta.

Hieman ennen kuin lähdin tarkistin sähköpostit ja parit useimmiten käyttämäni kirjamerkit kuten Noise.fi, Andy Sneapin forum ja Muusikoiden net, josta luin että Piramkin hakutulokset oli tulleet niiden nettisivuille. Kävin katsomassa ja selvisi että pääsin (neljännellä yrittämällä) Virroille Pirkanmaan ammattikorkeaan opiskelemaan! Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki on linjan nimi, käytännössä siis musiikin tuottamista, miksaamista ja markkinointia yms. Eli käytännössä sitä samaa mitä teen nykyisinkin, mutta lisäksi vielä paljon muuta ja lisäkokemusta. Sitä ei voi olla koskaan liikaa. Sijoitus oli 15/40, eli ihan jees. Siitä olen kyllä varma että meikäläistä ei sinne mun muusikkouden tason takia otettu, olen meinaan ehkä maailman huonoin muusikko mitä on. Pitää heti täältä laivalta rantautuessa käydä täyttämässä ne laput että ei unohdu.

edit 11.7:

Meikäläisen edeltäjäteknikko (jääköön nimettömäksi, kutsutaan häntä vaikka nimellä "Verneri") opasti ekana päivänä mitä kaikkea pitää tietää ja muuta sellaista, tiesi kyllä nähtävästi homman ihan hyvin, mutta "Verneri" itse oli kyllä todella ihmeellisellä päällä. Puhelimessa mies vaikutti todella mukavalta ja neuvoi ihan asiallisesti miten pääsen laivaan sisään. Siinä terminaaliportilla sitten sellainen 195cm ja ehkä 52kg painava riisikeppi selvitti raadiopuhelimella että saanko mie tulla sisään. Sitten hain infosta itelleni hytin, vein säkin sinne ja menin tapaamaan tätä miestä. Siinä oli justiinsa Round 5 -iltabändi pistämässä kamojaan kasaan ja "Verneri" siinä oli sitten täydessä touhussa joten en viitsinyt häntä häiritä. Paikalla oli talon toinen teknikko (kutsuttakoon nimellä "Ismo"), ja hänen avustuksellaan sitten kävin hakemassa itelleni ID-kortin (erittäin kauniilta) henkilöstöupseerilta ja käytiin kiertelemässä hieman paikkoja.

Siinä kun sitten "Verneri" oli saanut hommat siihen vaiheeseen että mikit oli kytketty ja kamat kohdillaan, oli soundcheckin aika. "Verneri" kun oli itse ilmeisesti (puheiden perusteella entinen) valomies, joten ei ihmekään että hän oli aika sinut valojen kanssa, mutta miksaustaidoissa ei kyllä ollut niinkään paljon hurraamista. Soundcheck oli nimittäin luokkaa "linjat auki ja bändi pois lauteilta, vaikkei soundi mikään hirveen hyvä olekaan". Tosin aikakin oli meitä hieman vastaan. Ihan hirvee epäselvä mutavallihan se sieltä kuitenkin hyökkäsi naamalle ja baarihenkilökunta valittaa että tulee lujaa. Itse olisin laittanut vaan helvetisti lujemmalle sitä, koska se oli aika munattoman kuuloista, mutta tulipahan heti selväksi että himmailuksi menee tämä miksaaminen.

Mutta sitten kun "Vernerin" kanssa pääsi juttelemaan, niin ensin luulin että kaverilla oli joko todella paha asennevamma tai paljon purkamatonta vihaa tätä rutiinityötä kohtaan jonka hän sitten purki esiintyjiin, tai sitten kaveri oli tosi leipiintynyt tai sitten sillä oli muuten vaan tamponi väärässä reiässä. Myöhemmin selvisi että mies oli joutunut mustamaalauksen kohteeksi ja hänellä oli siitä mennyt pasmat niin sekaisin kun se todennäköisesti voi vaikuttaa hänen työtulevaisuuteensa Siljan laivoilla, joten annettakoon se hänelle anteeksi.

Kun tämän iltabändin viimeisen vedon jälkeen he valittelivat että monitorit kuulostavat hirveältä (taisi olla "F" joka rasahti todella lujaa korvaan) ja niissä oli jotain kierto-ongelmia, joten teimme "Vernerin" kanssa hieman ylitöitä ja teimme niin että minä otin viiskasin käteen ja kävimme yksitellen kaikki monitorit läpi, kunnes ne kuulostivat edes lähes samoilta.

Sitten kun "Verneri" seuraavana päivänä oli lähtenyt ja antanut minulle avaimet, niin ensimmäinen asia mitä tein, oli se että sovimme bändin kanssa että teemme kello 19.15-19.45 heille uuden soundcheckin, koska he eivät olleet tyytyväisiä lavasoundiin ja minä eikä baarihenkilökunta ollut tyytyväinen ulospäin tulevaan soundiin. Heidän mielestään se tuli liian lujaa ja minun mielestäni se kuulosti hirveältä. Paikan meluraja mikserille meikäläisen miksaustyylillä on nähtävästi mittarin mukaan noin 85dB ja "Vernerin" miksaustyylillä 83dB. Bändi kiitteli heti kovasti jo soundcheckin jälkeen että soundi parani mahdottomasti.

Noh, laiva lähti Turun satamasta ja oli meikäläisen aika vetää eka tapahtuma soolona, joka oli Muumishow. Sitten kun Muumishow oli ohi, menin käymään backstagella, niin eräs nimeltämainitsematon urpo (ei ollut "Verneri" jota osa epäili, hänellä tosin oli myös alibi koska oli ollut kokoajan minun seurassani kun kävimme asioita läpi. Myöhemmin selvisi erääksi muusikoksi tästä iltabändistä) oli käynyt repimässä kaikki takahuoneen seinällä olleet, vuodesta 1992 lähtien kaikilta kyseisessä laivassa esiintyneiltä artisteilta kerätyt, nimikirjoituksilla varustetut kortit. Siljan henkilökunta ei selvästikään ollut asiasta iloissaan, koska tämän tradition aloittanut henkilö oli kuollut muutama vuosi sitten keuhkosyöpään. Varsinkin risteilyemäntä oli sen näköinen että hän ihan kohta joko kohta tukahduttaa raivoaan alkamalla huutamaan tai itkemään ihan täysiä. Tämä oli heille hieman verrastettavissa siihen mitä SIG teki Tavastian backstagelle. Itse veikkaan että seuraus tulee olemaan samankaltainen, mikä tosin olisi loppubändille todella väärin.

Tämä toinen teknikko, "Ismo", näki tämän ja kuuli vähän ajan sisään että kaukoidässä sijaitseva guesthouse (jossa hän on osingoilla) on myyty, ja hän alkoi olemaan henkisesti niin rikki, että alkoi empimään että ottaisiko loparit. Yritä sitten tällaisessa positiivisessa työympäristössä toimia. Onneksi itse olen henkisesti mielestäni aika vahva, saa suunnilleen mutsi kuolla ennen kuin meikäläinen murtuu samalla tavalla. Tai sitten tietokoneeseen tulla virus.

Nyt on pari kokonaista päivää vietetty täällä botskilla ja rutiiniosuudesta päiväshown manuaalisesti ajoitettavaa valoshowta lukuunottamatta olen jo pitkälti saanut aika haltuun. Valopöytä on silti vielä todella off-limits kamaa meikäläiselle, ei paljon uskalla koskea mihinkään kun ei vain yksinkertaisesti osaa käyttää.

Mutta pakko sanoa että tämä messi, eli henkilökunnan 24 tuntia vuorokaudessa auki oleva buffakeittiö, on kyllä todella mahtava mesta, ainoastaan kasvismättö on vähän kökköä ollut tähän mennessä, joten olen sitten vetänyt joko kanaa tai kalaa useimmiten. Luulin ensin että täällä ei pääse nettiin missään vaiheessa, mutta kuten näette, niin pääsee. Tylsää täällä silti on aina muutamaan otteeseen tullut, kun on tullut tiukka määräys että työpäivä ei saa ylittää 10 tuntia. Itse kun laskin ohjelmaosuuden pituudet, niin siitä tulee ainakin 12 tuntia eli mun pitää mennä jonnekin bostailemaan pariksi tunniksi mutta olla silti passissa, kun päiväbändi vetää kun "ei saa olla töissä". Vitun byrokratia saatana.

Siinä on sitten puhelin pirissyt muutamaan kertaan ja selvisi että Major Label on studiossa tekemässä levyä ja sanamuunnosten, eli munasaannosten, ystävinä vaihtelimme muutamatkin lauseparit kuten PIRULLINEN KOMPPI ja KUIHTUVA HALLI. Kamarunkkareille kuitenkin tiedoksi että Major Labelin tulevalla levyllä käytetään vahvistimina ainakin Peavey XXX:ää Marsun 1960 kaapilla, Vox AC30:stä ja meikäläiseltä lainassa olevaa Marshall MS-4 minivahvaria. Basarissa käytetään kahta mikkiä, joista meikäläisen Sennheiser e901 -haavia napsun sieppaamiseen (toisen unohdin kysyä). Lupasin täältä päästyäni sitten käydä siellä Finnvoxilla äänittelemässä vielä hieman vokaaleita, ettei Arton tarvitse ravata siellä kopin ja rec-napin välillä.

Sain tossa vihdoinkin tänään itelleni teknikon hytin täältä laivasta, vittu se oli pieni ja ahdas tohon meikäläisen aikaisempaan hyttiin verrattuna. Laskin myös että mulla loppuu sukat joskus ensi viikolla. Ne tosin on niin pieni pyykkierä, että ne voi melkein suihkusaippualla pestä käsin lavuaarissa.