Day 45 – Oct 12
Olipas taas hyödyllinen päivä. Heräsin ihan normaalisti siinä 8.05, tunnit alkoivat 8.30. Ajattelin siinä sitten käydä nämä testosteronituoksut poistamassa kainaloista ja pistin suihkun päälle, jonka takia myöhästyin sitten tunnilta kun suihkuveden lämpiäminen kesti 11 minuuttia. Kaiken lisäksi olin vähän h-moilasena kun saavuin paikalle; meidän musical acoustics luokkatila oli siirtynyt täysin toiselle puolelle taloa toiseen kerrokseen.
Katteltiin youtubesta jotain korvan biologiajuttuja ja fletcher munsen kurveja päivän ainoilla tunneilla, mutta tuli sitten kuitenkin tuolla tunnilla tajuttua miksi meikäläisellä ja monella muulla suomalaisella on aika vahva englannin aksentti. Ainakin mä olen oppinut suurimman osan englanninkielisestä sanavarastostani lukemalla, en puhumalla. Tästä seurauksena on se, että jos en tiedä miten sana sanotaan, niin käytän suomalaista metodia eli “sana sanotaan niin kuin kirjoitetaan”, joka taas ei päde englannin kielen monimuotoisuuden ja varsinkaan poikkeusten kanssa niin mitenkään. Esimerkiksi sana timber (puutavara) ja timbre (äänenväri) lausuttaisiin suomalaisesti ihan “timber” ja “timbre”, mutta englanniksi ne lausutaan “timber” ja “tamber”, jossa ei ole niin mitään vitun logiikkaa. Toinen klassinen esimerkki on tämä koulussa opittu “lukea” verbin taivutus read, read, read jota ei lausuta “riid riid riid” vaan “riid red red”.
Sitten istumaan pariksi tunniksi kahvilaan ja ihme tapahtui; Siellä oli jugurttia. Otin sitten pari slaissia kanapizzaa ja sen jugurtin. Sitten odottamaan kello kahta että pääsen pistämään allekirjoituksen siihen Learning Agreementiin. Kello oli tässä vaiheessa siis 11.45. Sain siinä sitten idean tehdä deathmetal biisin, nimeksi tuli “Dead Babies In A Waterbowl” (löytyy youtubesta tuolla hakusanalla). Väsäsin sanat 20 minuutissa ja myöhemmin äänitin sen kämpillä parissa tunnissa. Tollasta drop A klipklop-grindiä siitä sit tuli. Sitten juteltiin kakkaa hetki netissä kaverin kanssa ja jossain vaiheessa Marqitis alkaa itkemään omassa huoneessaan ja lähtee pois. Olin hieman wtf.
Sitten nukahdin ja heräsin jossakin 23.30 vaiheilla huomaamaan että olen hieman lipsunut normimeiningistä, sillä en ole vieläkään lukenut sitä kirjaa. Tai tehnyt huomisen editointitunnin tehtävää. Ehkä pitäis. Ei sit muuta kun Facebook kiinni ja kirja auki.
Day 46 – Oct 13
Näin tän koulun international kordinaattorin ekaa kertaa tänään. Sitä nähtävästi kiinnostaa ihan vitusti mitä mulle kuuluu, mä kuitenkin oon ollu jo about puolet ajasta täällä.
En tehnyt sitä editointitehtävää eilen kun se biisi oli ihan vitun hirveä, pitää palauttaa myöhemmin. Enkä lukenut myöskään sitä kirjaa. Itse tunneilla tai illalla ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Lähinnä ollaan käyty kaikilla tunneilla että mitä tehdään Mid Term testeissä.
Day 47 – Oct 14
Heräsin joskus kello 01 kun tajusin että en oo vieläkään kirjoittanut sitä Chopperin paperia, luin siinä sitten silmäillen nopeasti 250 sivua ja skippasin kaikki kamarunkkaus-jutut kokonaan niistä jutuista. Sitten sain siinä aamulla puolikuudelta sen paperin valmiiksi ja sitten ajattelin vielä vetää pienet aamukoomat, joka taas vaihteeksi johti siihen että olin ekalta tunnilta puoli tuntia myöhässä. Raijattiin taas rojua kattoon, Breanna ja Tyler oli tällä kertaa roikkumassa siellä katon rajassa.
Chopper taas selitti random-asiaa midtermistä ja raapaisi basson kaappaamista, mutta me ei sitten kuitenkaan käyty sitä mitenkään ihmeellisemmin läpi. Rec Lab tunnilla hieman kertailtiin vanhaa. Lopputunnista luppoajalla testailtiin SSL, API ja Neve etuasteita ja pakko myöntää että niiden keskinen ero oli kyllä niin pieni, että ei ollu edes hauskaa.
Jacob pistää tekstaria että tuu auttamaan, Pro Tools antaa erroria.
Illalla sitten AES ryhmän tilaisuudessa oli S&M Audion (http://www.sandmaudio.com/) tyyppi esittelemässä meille etuasteitaan, se on kuulemma myös täällä koulussa töissä Resource Centerissä.
Illalla kun tulen kämpille niin Marqitis on koomassa tai jotain, kysyn siltä että onko kaikki ok, ei mitään vastausta. Sitten se kuitenkin pikkuhiljaa avasi silmät. Menin sitten syömään alakertaan Sakuraan, söin Beef Teriyakin sakella ja sitten Taka sai mut suostuteltua ottamaan jonkun överitulisen “super dynamite” sushirullan. Vähän meni paisutteluksi, ei se ollut niin tulista mitä ajattelin. Hieman vajaa 50 dollaria meni.
Sitten menin pitämää Jacobia kädestä että se sai asennettua Pro Toolsin. Jos se olis vaikka lukenut mitä siinä ruudulla luki, niin se olis saanut itsekin korjattua sen ongelman.
Day 48 – Oct 15
Aamurytmi on edelleen päin vittua, heräsin noin 11.30, pikasuihkut, 11.55 liikenteeseen ja sopivasti 10 minuuttia myöhässä Artist & Industry seminaarista. Hyvä bändi, groovaavaa jazzia, mutta musa tai nimi ei jäänyt päähän millään. Story City tai joku sellanen. Sitten menin koulun kahvilaan taas istuskelemaan ja surffailemaan netissä, kun asuntolalla on nettinopeus mitä on.
Tuli tänään kokeiltua kahta uutta asiaa: Pop-Tart ja amerikkalainen McDonalds. Kummatkin olivat pienoinen pettymys. Pop-Tart on siis sellainen valheiden verkko ettei mitään rajaa, paketin kyljessä lukee “good source of 7 vitamins and minerals”; ei maistunut oikein miltään pahvia kummallisemmalta, mutta sisälsi 32% sokeria, 10% rasvaa ja 73% hiilareita.
McDonalds oli sitä samaa paskaa mitä Suomessakin, ainoastaan ranskalaisissa oli enemmän suolaa (=huono), juoma oli isompi, juomavalikoima oli laajempi ja ketsuppi maksoi joten en ottanut. McDonaldsilla oli kuitenkin käynnissä joku kampanja ja niillä oli jotain Monopoly-tarroja pakkausten kyljessä jotka voi lunastaa niiden nettisivuilla. Juomasta tuli kaksi sellaista ja purilaisesta kaksi, otin ne mukaan. Eka oli tyhjä arpa, toisella voitin xbox360 Monopolyn ja kahdella vikalla yhteensä 60 kappaletta jotain Coca-Cola rewards-alennushässäkkäpisteitä, millä en tee yhtään mitään.
Day 49 – Oct 16
Tulipahan todettua että opiskelijakortin hankkminen oli aivan yhtä tyhjän kanssa täällä. Se id-kortti minkä sain McNally-Smithistä toimii parempana opiskelijakorttina kun se mun supervirallinen versio.
Meni nukkumiseksi koko päivä. Kävin ostamassa “osta neljä maksa kolme” tyylisen subiratkaisun E&G:stä, 1½ meni Marqitikselle ja 2½ meni omaan napaan. Sitten kuuntelinkin Times of Grace (Killswitch Engagen kitaristi Adam D ja ex-Killswitch Engage laulaja Jesse Leachin uusi proggis) “Strength In Numbers” biisiä joku noin 100 kertaa ja ohjelmoin midirumpu-coverin kyseisestä biisistä.
Day 50 – Oct 17
Liput oli tänään jostain syystä puolitangossa Minnesota Capital Buildingissa, ei mitään käryä miksi, ei myöskään ohikulkijoilla tai intternetillä.
Aamupäivä meni taas sängyssä loikoillessa, sitten suihkun kautta menin koulun (tyhjään) kahvilaan nauttimaan aamiaista siinä kahden aikoihin. Sitten huomaan Facebookissa että Pete Suttman oli menossa katsomaan Terry Bozzion rumpuklinikkaa, päätin mennä mukaan kun ei tässä ole parempaakaan tekemistä. Jos joku ei tiedä kuka Terry Bozzio on, niin googlettakaa “terry bozzio drumkit”. Lisäksi se on soittanut mm. Frank Zappan ja Mike Pattonin kanssa.
Noh, Bozzio ensinnäkin oli aivan käsittämätön kaveri, sillä oli ihan mieletön kontrolli siihen mitä se soittaa. Se soitti jotain niinkin helppoja kun 11/5/7/8 neljän raajan polyrytmejä. Ei tollasia hirviöitä ole olemassa. Jos joku väittää muuta, niin se valehtelee.
Yön timoja täynnä ollut bussi oli taas vaihteeksi puoli tuntia myöhässä ja venailtiin sitä joku 40 minuuttia. Jos olisi pitänyt venata pidempään, olisin mennyt johonkin siellä olleista ravintoloista syömään, kun en ole syönyt mitään muuta kun sen yhden sämpylän tänään.
Nyt istun tässä American Burger Barissa ja tilasin ekaa kertaa pastaa koko täällä olon ajan. Toivottavasti on hjyvää. Noh, pasta oli aika kusetusta; 2 lihapullaa, tomaattikastiketta ja pennepastaa. 15 dollaria. Ainekset itsessään varmaan 3 dollaria. Mutta sipulirenkaat oli jotain aivan käsittämätöntä, ne oli 3 senttiä leveitä ja ihan törkeän isosta sipulista revitty. Kunkkua.
Mikähän ladies night out täällä tänään oikein on? Täällä baarissa on valehtelematta noin 120 mimmiä. Ja minä. Nyt tänne asteli sisään joku Lady Gaga asussa, ilmeisesti polttariporukkaa. Täällä on lisäksi joku DJ soittamassa paskaa musaa.
Day 51 – Oct 18
En oo vieläkään tehnyt sitä editointitehtävää, eikä kyllä hirveesti nappaakaan, mutta jos sen vaikka huomenna yrittäisi tehdä ja palauttaa tälleen vajaata viikkoa myöhässä.
Aamupäivästä taas kiipesin katon rajaan riggaustunnilla, jos olisin katsonut alas niin olisi varmaan Chocolate Rain tullut. Sitten odottelemaan nelisen tuntia että on meikäläisen vuoro Mix Labin midterm-testissä. Kahvilassa oli taas jugurttia joten yks sellainen, juoma ilmaisilla refilleillä ja pari slaissia jotain ok näköistä pizzaa missä oli paprikaa ja lihaa. 8 dollaria. Alkaa kortista loppumaan pikkuhiljaa rahat, veikkaisin että siinä on joku 50-80 dollaria enää jäljellä, eli kuun loppuun asti ei varmaan pärjää.
Noh, Mix Labin Mid Term testistä pärähti A, eli olis se voinut paskemminkin mennä.
Day 52 – Oct 19
Ajattelin että luenpas oikein kunnolla noihin Musical Acoustics tentteihin kun en ole mikään haka niissä. Noh, sitten siinä joskus neljän aikoihin pistin muistiinpanot sivuun ja menin nukkumaan ja sopivasti myöhästyin tentin alusta kymmenisen minuuttia verran. Sitten tulin siihen päätelmään että se kurssin opettaja taitaa sittenkin vihata meitä.
Midterm-testi oli kuus sivua pitkä ja siinä puolen tunnin jälkeen (eli noin 40-45 min koska tulin vartin myöhässä) se kysyy että “ootteko jo valmiita”. Kuinka “yllättävää”, ettei kukaan ollut. Sit se antoi vielä 15 minuuttia lisää “armon aikaa” ja multa taisi jäädä pari tehtävää tekemättä ja laskin viimeiset kolme ihan päin reisiä. Sit kun käytiin niitä läpi, niin se repäsi että teidän pitäisi pystyä laskemaan logaritmeja päästä. Sain 97 pistettä 160:stä (60.6%), 96 pistettä (60%) oli kuulemma hylätty. Noh, meni se sentään paremmin kun AJ:lla jonka paperin tarkistin (se sai vajaa puolet oikein) ja Adamilla, jolla kuulemma jäi viimeiset neljä sivua tekemättä kokonaan kun sekin luuli että meillä oli koko kaksi tuntia aikaa tehdä sitä testiä.
Loppupäivä sitten vitutti sen verran paljon että en jaksa siitä kirjoittaa mitään, kun ei mitään erikoista tapahtunut. Lähinnä hengasin ensin kampuksella kahvilassa kunnes akku loppui ja sitten menin kämpillä pelailemaan Kongregatessa jotain random flash pelejä.
Day 53 – Oct 20
Midtermit jatkuu. Aamulla kuitenkin kasattiin tänne koulun kahvilaan tulevaa XLR liitännöillä varustettua efektiräkkiä. Laskelin tässä että pelkästään sen 16 reiän paneelin ja kaapeleiden lisääminen räkkiin lisää sille hintaa noin 300 euroa (16 liitintä maksaa reilut 50 euroa ja niitä tarvitaan neljät + paneelit, viuhkat ja kaapelit noin 100 euroa). Päästiin jo siihen vaiheeseen että se on oikeastaan enää viuhkaa vaille valmis.
Sitten Mix Theoryn tentti joka oli (kai) super-helppo ja sen jälkeen DAW editing “tentti”, jok oli muuten aika helpohko mutta se moniraitabiisi oli aivan hirveetä kuraa oleva kolmen minuutin jeesusralli, joka olisi pitänyt tunnissa editoida valmiiksi asti. Piano ja rumpali kuulosti siltä että niillä oli eri biisi menossa kun muulla bändillä. Taisinkohan mä 24 tahtia jaksaa editoida sitä, sitten ajattelin että “fuck it” ja lähetin. Nyt taas kahvilassa istumassa ja odottamassa että Studio Maintenancen tentti alkaa. Tentit tältä päivältä itsessään meni aika hyvin, A:ta ja B:tä odotan kaikista kolmesta tentistä. Saa nähdä mitä tulee.
Kämpillä Marqitis ja Zach(!) oli vetämässä silmiään punaiseksi ja Zach köhisi kuin teinit ekan tupakan jälkeen. Illalla sitten Jacobin/Nickin/Connorin huoneessa soittelin hieman kebabkomppia rummuilla.
Sitten tuli nälkä. Kyselin joskos joku olisi halunnut tilata Dominosista Pizzaa, mutta kukaan ei jaksanut vaivautua joten jäi tilaamatta. Marqitis tulee huoneeseen ja koska silläkin iski “munchies”, niin mentiin sitten American Burger Bariin vetämään navat täyteen. Tulipahan todettua että niillä on 22.30 eteenpäin joku “happy hour” menu joka oli puolet halvempi kun niiden tavallinen menu. Itse tilasin sipulirenkaat ja kolme minihampurilaista ja tulin sopivan täyteen, mutta Marqitis hieman yliarvioi itsensä ja tilasi kolme sapuskaa (kanankoipia, sipulirenkaita ja jotain paistettuja perunoita chilillä ja juustolla) ja sillä jäi puolet syömättä. Autoin sitten hieman niiden metrin leveiden sipulirenkaiden kanssa.
edit: Ainiin! Tiedätte varmaan stereotypia-väitteen, että amerikkalaiset on tyhmiä eikä tiedä mitään maantiedosta? Puhuttiin Marqitiksen kanssa asiasta ja se sanoi että ei pidä paikkansa. Sitten sanoin että nimeä yksikin maa Meksikon eteläpuolella. Se vastasi Meksikonlahti, Florida, Hawaii ja Alaska.
Seuraava >>
torstai 21. lokakuuta 2010
tiistai 12. lokakuuta 2010
Pussi nuudeleita
Day 37 – Oct 5
37.5/45 pistettä (83%) matikkapistarissa ja korjatussa ekassa kokeessa 81%. Ihan hyvin ottaen huomioon että puolet meni arvalla kummassakin. Jostain syystä Stuart on tänään todella mukava, ehkä se hiffasi että me ei olla yhtä nopeita oppimaan uusia asioita kuin mitä hän toivoisi.
Sitten hokasin että kello ei ole vielä juuri mitään, joten lähdin hortoilemaan kaupungille, etsimään jotain ruokapaikkaa, mutta sitten jostain syystä menin sisään Capitol Guitarsiin. Kyselin DI-boksia, mutta kun sieltä ei sellaista löytynyt, niin en sellaista myöskään sitten hommannut. Menin sitten syömään skyway-käytävällä sijaitsevaan aasialaiseen pikaruokaravintolaan, tuli todettua että lemon chicken on näköjään aika jees. Mutta mikä läppä tää parsakaali-nauta on? Ei meilläpäin vaan sellasta aasialaista ruokaa ollut...
Illalla ei taaskaan mitään ihmeellistä, pelattiin Connorin kanssa Rockbandia ja editoin huomisen kotitehtävää ja palautin sen samalla koulun serverille.
Day 39 – Oct 6
Suihkun jälkeen huomaan että mulla ei ole näköjään lainkaan enää puhtaita paitoja, ja kun en viitsisi haista hikiseltä, joten lähdin ilman t-paitaa liikenteeseen. Pitää käydä ostamassa lisää ja/tai pestä pyykkiä.
Aamun asennustunneilla käytiin parissa kaupassa ostamassa räkkitavaraa ja sitten ne tunnit olikin pitkälti siinä, kiitos aamuruuhkan. Editointitunnilla käytiin sitten läpi sitä meikäläisen edittiä opettajan kanssa ja saatiin uus tehtävä, tällä kertaa biisi on siis aivan gauhia. Vitutti se ralli niin paljon että en tehnyt sitä tunnilla kun ehkä parikymmentä minuuttia. Nyt tässä kirjoittelen tätä blogitekstiä ja lähinnä odottelen että tunnit loppuu, koska me ei saada lähteä etukäteen.
Noh, menin sitä sitten kahvilaan testaamaan että minkätasoista toi grillisapuska oli. Tietääpähän nyt ettei osta uudestaan. Kuivaa, kallista ja pieni annos. Vähän niinkun kannabis. Sitten menin torkkumaan viereiseen tv-huoneeseen, kun siellä oli aivan törkeän ihanan pehmeät sohvat. Laitoin herätyksen soimaan, mutta jossakin vaiheessa huomasin että perkele mähän olen jo 20 minuutti myöhässä tunnilta. Sitten puhuttiin taas resistoreista ja sitten kävin ostamassa hieman namia Walgreensistä. Huvitti siellä oleva teksti ”Apples or Caramel, $2”. Suklaarusinat kainalossani kävelin sitten asuntolalle päin ja Marqitis pelasi uutta NBA:ta ja Zach oli vaalentamassa tukkaa joten huoneessa kärysi aika vahvasti. Sitten pyykit koneeseen, nuudeleita naamaan ja lepäämään.
Day 40 – Oct 7
Valaisutunnit meni taas paskan raijaamisessa katonrajaan. Jossakin vaiheessa huomasin että noin 15 metrin korkeudessa oleva PAR-kannu roikkui katosta ainoastaan langan varassa, joten päätettiin yrittää jotenkin saada alas sieltä. Konstina oli harja, lakana ja Jasonin mahtava koppi.
Sitten äänitysteoriatunnilla kuunneltiin taas kun Chopper höpisee omiaan rummuista antaen kiinteitä arvoja että täältä pitää leikata... Harmi että itse on tullut todettua että mieluummin kuuntelen ensin että mikä kuulostaa paskalta ja leikkaan yleensä sitten sieltä jos on ylipäätään edes tarvetta. Sen jälkeen sitten SSL:n käyttötunnilla tulikin vastaan kiva ylläri, päästiin taas mikittämään rumpuja, mutta Joe meni itse soittamaan niitä niin päästiin Sammyn kanssa kahdestaan riehumaan siellä tarkkaamossa. Hämmentyneet ilmeet kohtasivat kerran jos toisenkin kun virveli klippaa kympillä vaikka gainit on nollissa. Tuli myös todettua että sen SSL tiskin master volumen suunnittelija on nähnyt Spinal Tapin, sillä maksimi on 11.
Illalla ei taaskaan mitään ihmeellistä, menin rämpyttelemään bassoa Jacobin biisin tahtiin ja siitä tuli aika kiva. Sit kun olis vielä saatu nauhoitettua se... Mutta huoneeseeni palattua siellä haisi kuivatin kiwin lisäksi myös joku palanut, mutta en tiedä mikä. Selvisi myöhemmin että se oli se hiton termostaatti.
Sitten iski taas inspiraatio ja aloin rämpyttelemään kitaralla melodiaa jonka päälle Marqitis sitten lauloi alustavaa melodiaa ja tein siitä sitten biitin. Pitää vielä keksiä pari muuta osaa siihen, mutta kertsi olis nyt niinkun periaatteessa valmis. Biisin alustava nimi on ”This is what I do”. Ekan kuuntelun perusteella Marqitis oli todella täpinöissään siitä.
Day 41 – Oct 8
Huomasin että tänne kaupunkiin on yhtäkkiä tullut ihan vitusti leppäkerttuja. Eikä kellään mitään käryä miksi. Ilmeisesti muuttavat Kiinasta.
Perjantai. Oltiin sovittu taas rehvit Chris Bloodin kanssa ”joskus ennen kahtatoista” kun pitäisi Learning Agreementiin jotain päivityksiä ja nimmareita pistellä. Sitten hoidettiin se osittain sähköpostilla, eikä tavattu. Eikä näköjään myöskään hoidettu loppuun.
Artist & Industry seminaarissa oli tällä kertaa oikeasti aika hiton tiukka trio: Jef Lee Johnson, Michael Bland ja Yohannes Tona. Sekoitus Jimi Hendrixiä, bluesia, funkia ja jazzia. Ne soittaa tänä iltana myös Artists' Quarterissa, ajattelin mennä.
Kahvilassa oli tällä kertaa taas ihmisruokaa; Wrappiin kiedottu tonnikalasalaatti, yllättävän maukas veto vaikka en noin ylipäätään mikään suuri purkkitonnikalan ystävä olekaan.
Illasta ei tarkempaa muistikuvaa muuta kun että vähän muokkasin sitä Marqitiksen biisiä, mutta Zachia ei näkynyt missään ja Skype päivityksen mukaan hän oli äitinsä luona, mutta hänen läppärinsä oli kuitenkin vielä kämpillä.
Day 42 – Oct 9
Tänään tuli opittua että xnxx toimii dtunnelin kautta Fortiguardista huolimatta hitaasti mutta varmasti.
Heräsin siinä itekseni kello 10 jotain ja tsekkasin facebookista että Zach oli kutsunut mut ryhmään nimeltä “X is a whore” (jossa X on erään asuntolan mimmin nimi). Ei näin. Ei ollut kuulemma X:nkään mielestä hauska juttu kun kysyin siltä asiaa Facebookissa.
Päätettiin ottaa itteämme niskasta kiinni ja siivottiin tänään. Lainattiin Tickleltä moppi ja pölynimuri, vietiin roskat pois, sekä tiskattiin ja siivottiin koko kämppä. Sitten loppupäivästä käytiin hakemassa nakkeja, sipsejä ja salsaa, ja katteltiin Heroesin ekaa tuotantokautta ja vedettiin Kool-Aidia ja Absolut vodkaa sekä ohella hieman hodareita, pojat veteli siinä pilveä minkä silmistään ehtivät. Tuli todettua että amerikkalainen sinappi on todella ällöttävän pahaa. Toi Heroes oli aika hyvän oloinen sarja, ei ollut tullutkaan aikaisemmin katsottua. Siinä sitten pojat alkoivat jossakin vaiheessa pelaamaan NBA:ta boxilla ja mä sitten päätin mennä nukkumaan.
Ei sitten loppujen lopuksi tullutkaan lähdettyä sinne keikalle eilen eikä tänään, vaikka vankka tarkoitus oli. Harmi.
Day 43 – Oct 10
Zachia ei ole vieläkään näkynyt. Jos sitä ei näy maanantainakaan, niin soitan sille.
Heräsin siihen kun Marqitiksen herätyskello piippaa 40 minuuttia. Menin sammuttamaan sen ja kävin aamupaskalle joku neljä-viisi kertaa noin vartin välein vääntämässä tummanvihertävää kakkaa. Oli ilmeisesti hieman suoli täynnä edelleen perjantaina syömääni lakua. Tässä on nyt tullut lähinnä sängyssä maattua ja surffailtua netissä, vaikka varmaan pitäisi sitä kirjaa lukea ja kirjoittaa se lyhyt referaatti siitä.
Kattelin google mapsista että tässä on näköjään Guitar Center puolen tunnin bussimatkan päässä. Josko siellä vaikka kävisi tuossa alkuviikosta.
Zach ilmestyi joskus kolmen aikoihin paikalle. Jostain kumman syystä tänään laiskotti tosi paljon ja en saanut mitään aikaiseksi ja nousinkin varmaan vasta joskus kasin aikoihin sängystä. Siis illalla. Sitten väsäsin yhden biisin taas, kello on nyt 02.05 ja ajattelin mennä maate, aamulla taas ihanan virkeästi 6.30 herätys.
Day 44 – Oct 11
Aamulla heräsin herätyskellon soimiseen, mutta se oli ilmeisesti soinut useamman kerran kun kello näytti 8.03. Ei siinä sit muuta kun pikasesti kalsarit ja paidat vaihtoon ja ripsraps kouluun.
Ainiin, kai mä muistin mainita että nää kuskit on aivan vitun perseestä täällä? Tänäänkin tuli yks akka kolmikaistaiselle tielle, sit siinä suojatien kohdalla se huomaa että se on keskikaistalla kun sen piti olla oikealla, niin mitä tää vitun lehmä tekee sen sitimaasturinsa kanssa? Noin metrin ennen suojatietä se pistää autonsa poikittain näille kahdelle kaistalle ja etupyörät vahvasti puolitoista metriä suojatien päällä, ja lähtee menemään kun meikäläinen on ylittänyt tien. Ja sillä oli siis punaiset valot. Ei hyvää päivää.
Koulussa itsessään pelotti maanantain tapaan taas niin perkeleesti riggaustunnilla, kun piti mennä ilman suojavarusteita katon rajaan ottamaan jotain mittoja. Onneksi ei tarvinnut ite (vielä) mennä tonne puomille ramboilemaan 12 metrin korkeuteen niinkun noi pari tyyppiä meidän ryhmästä.
Sitten ruokalaan odottamaan pariksi tunniksi että seuraavat tunnit alkaa, 8.88 dollaria meni niin että pärähti. Niin mitä mä siis ostin? Juoman, sämpylän ja pastasalaatin. Oli se kyllä hyvää, mutta ei kyllä lähes kympin arvoinen satsi eikä siitä myöskään tullut täyteen.
Mix Labissa taasen käytiin taas tulevaa midtermiä ja D-commandia läpi, lopputunnista puhuttiin ISP-palveluiden (eli niitä ketkä tarjoaa nettiliittymiä) pahuudesta jenkeissä. Mistä tulikin mieleen että helpdesk pisti mailia että onko asuntolan netti nopeutunut. Vastasin että ei ole; Edelleenkin liikkuu hitaammin kuin ISDN:llä.
Koska koulun ruokala taasen tuotti pettymyksen ja Farmers Market ei ole auki (selvitin että se on auki ainoastaan klo 8-13), niin kävin sitten aasialaisessa ravintolasta hakemassa pari jämäannosta kun se oli menossa kiinni. á hinta $3,25 per annos. Eli aika jees. Kun tulen takasin kämpille, niin Marqitis makaa sängyssä ja sanoi ettei ole lainkaan mennyt kouluun kun oli kipeä. Annoin hänelle toisen näistä kinkkisafkoista ja sitten aloin fiksaamaan eilen tekemääni kappaletta ja sitten jossakin vaiheessa huomaan että Marqitis on taas elämänsä voimissaan ja lähti jonnekin pussitetut parsat kainalossaan. Että se siitä sairastelusta.
Tää ruokavalio oikeesti tappaa mut. Mun on pakko oikeesti alkaa tekemään jotain vihreetä, mun kroppa on alkanut pikkuhiljaa jo sanomaan sopimustaan irti ravinnevajauksesta johtuen. Väsyttää joka päivä ihan perkeleesti sen takia.
Nyt sitten vihdoinkin yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja lukea sen sitä kirjaa. Ei kyllä millään nappaisi, sillä ne tyypit siinä kirjassa ovat ameriikkalaiseen tyyliin aika täynnä itseään. Huomenna onneksi ainoastaan yhdet tunnit, niin voi sitten koulussa lukea sitä.
Seuraava >>
37.5/45 pistettä (83%) matikkapistarissa ja korjatussa ekassa kokeessa 81%. Ihan hyvin ottaen huomioon että puolet meni arvalla kummassakin. Jostain syystä Stuart on tänään todella mukava, ehkä se hiffasi että me ei olla yhtä nopeita oppimaan uusia asioita kuin mitä hän toivoisi.
Sitten hokasin että kello ei ole vielä juuri mitään, joten lähdin hortoilemaan kaupungille, etsimään jotain ruokapaikkaa, mutta sitten jostain syystä menin sisään Capitol Guitarsiin. Kyselin DI-boksia, mutta kun sieltä ei sellaista löytynyt, niin en sellaista myöskään sitten hommannut. Menin sitten syömään skyway-käytävällä sijaitsevaan aasialaiseen pikaruokaravintolaan, tuli todettua että lemon chicken on näköjään aika jees. Mutta mikä läppä tää parsakaali-nauta on? Ei meilläpäin vaan sellasta aasialaista ruokaa ollut...
Illalla ei taaskaan mitään ihmeellistä, pelattiin Connorin kanssa Rockbandia ja editoin huomisen kotitehtävää ja palautin sen samalla koulun serverille.
Day 39 – Oct 6
Suihkun jälkeen huomaan että mulla ei ole näköjään lainkaan enää puhtaita paitoja, ja kun en viitsisi haista hikiseltä, joten lähdin ilman t-paitaa liikenteeseen. Pitää käydä ostamassa lisää ja/tai pestä pyykkiä.
Aamun asennustunneilla käytiin parissa kaupassa ostamassa räkkitavaraa ja sitten ne tunnit olikin pitkälti siinä, kiitos aamuruuhkan. Editointitunnilla käytiin sitten läpi sitä meikäläisen edittiä opettajan kanssa ja saatiin uus tehtävä, tällä kertaa biisi on siis aivan gauhia. Vitutti se ralli niin paljon että en tehnyt sitä tunnilla kun ehkä parikymmentä minuuttia. Nyt tässä kirjoittelen tätä blogitekstiä ja lähinnä odottelen että tunnit loppuu, koska me ei saada lähteä etukäteen.
Noh, menin sitä sitten kahvilaan testaamaan että minkätasoista toi grillisapuska oli. Tietääpähän nyt ettei osta uudestaan. Kuivaa, kallista ja pieni annos. Vähän niinkun kannabis. Sitten menin torkkumaan viereiseen tv-huoneeseen, kun siellä oli aivan törkeän ihanan pehmeät sohvat. Laitoin herätyksen soimaan, mutta jossakin vaiheessa huomasin että perkele mähän olen jo 20 minuutti myöhässä tunnilta. Sitten puhuttiin taas resistoreista ja sitten kävin ostamassa hieman namia Walgreensistä. Huvitti siellä oleva teksti ”Apples or Caramel, $2”. Suklaarusinat kainalossani kävelin sitten asuntolalle päin ja Marqitis pelasi uutta NBA:ta ja Zach oli vaalentamassa tukkaa joten huoneessa kärysi aika vahvasti. Sitten pyykit koneeseen, nuudeleita naamaan ja lepäämään.
Day 40 – Oct 7
Valaisutunnit meni taas paskan raijaamisessa katonrajaan. Jossakin vaiheessa huomasin että noin 15 metrin korkeudessa oleva PAR-kannu roikkui katosta ainoastaan langan varassa, joten päätettiin yrittää jotenkin saada alas sieltä. Konstina oli harja, lakana ja Jasonin mahtava koppi.
Sitten äänitysteoriatunnilla kuunneltiin taas kun Chopper höpisee omiaan rummuista antaen kiinteitä arvoja että täältä pitää leikata... Harmi että itse on tullut todettua että mieluummin kuuntelen ensin että mikä kuulostaa paskalta ja leikkaan yleensä sitten sieltä jos on ylipäätään edes tarvetta. Sen jälkeen sitten SSL:n käyttötunnilla tulikin vastaan kiva ylläri, päästiin taas mikittämään rumpuja, mutta Joe meni itse soittamaan niitä niin päästiin Sammyn kanssa kahdestaan riehumaan siellä tarkkaamossa. Hämmentyneet ilmeet kohtasivat kerran jos toisenkin kun virveli klippaa kympillä vaikka gainit on nollissa. Tuli myös todettua että sen SSL tiskin master volumen suunnittelija on nähnyt Spinal Tapin, sillä maksimi on 11.
Illalla ei taaskaan mitään ihmeellistä, menin rämpyttelemään bassoa Jacobin biisin tahtiin ja siitä tuli aika kiva. Sit kun olis vielä saatu nauhoitettua se... Mutta huoneeseeni palattua siellä haisi kuivatin kiwin lisäksi myös joku palanut, mutta en tiedä mikä. Selvisi myöhemmin että se oli se hiton termostaatti.
Sitten iski taas inspiraatio ja aloin rämpyttelemään kitaralla melodiaa jonka päälle Marqitis sitten lauloi alustavaa melodiaa ja tein siitä sitten biitin. Pitää vielä keksiä pari muuta osaa siihen, mutta kertsi olis nyt niinkun periaatteessa valmis. Biisin alustava nimi on ”This is what I do”. Ekan kuuntelun perusteella Marqitis oli todella täpinöissään siitä.
Day 41 – Oct 8
Huomasin että tänne kaupunkiin on yhtäkkiä tullut ihan vitusti leppäkerttuja. Eikä kellään mitään käryä miksi. Ilmeisesti muuttavat Kiinasta.
Perjantai. Oltiin sovittu taas rehvit Chris Bloodin kanssa ”joskus ennen kahtatoista” kun pitäisi Learning Agreementiin jotain päivityksiä ja nimmareita pistellä. Sitten hoidettiin se osittain sähköpostilla, eikä tavattu. Eikä näköjään myöskään hoidettu loppuun.
Artist & Industry seminaarissa oli tällä kertaa oikeasti aika hiton tiukka trio: Jef Lee Johnson, Michael Bland ja Yohannes Tona. Sekoitus Jimi Hendrixiä, bluesia, funkia ja jazzia. Ne soittaa tänä iltana myös Artists' Quarterissa, ajattelin mennä.
Kahvilassa oli tällä kertaa taas ihmisruokaa; Wrappiin kiedottu tonnikalasalaatti, yllättävän maukas veto vaikka en noin ylipäätään mikään suuri purkkitonnikalan ystävä olekaan.
Illasta ei tarkempaa muistikuvaa muuta kun että vähän muokkasin sitä Marqitiksen biisiä, mutta Zachia ei näkynyt missään ja Skype päivityksen mukaan hän oli äitinsä luona, mutta hänen läppärinsä oli kuitenkin vielä kämpillä.
Day 42 – Oct 9
Tänään tuli opittua että xnxx toimii dtunnelin kautta Fortiguardista huolimatta hitaasti mutta varmasti.
Heräsin siinä itekseni kello 10 jotain ja tsekkasin facebookista että Zach oli kutsunut mut ryhmään nimeltä “X is a whore” (jossa X on erään asuntolan mimmin nimi). Ei näin. Ei ollut kuulemma X:nkään mielestä hauska juttu kun kysyin siltä asiaa Facebookissa.
Päätettiin ottaa itteämme niskasta kiinni ja siivottiin tänään. Lainattiin Tickleltä moppi ja pölynimuri, vietiin roskat pois, sekä tiskattiin ja siivottiin koko kämppä. Sitten loppupäivästä käytiin hakemassa nakkeja, sipsejä ja salsaa, ja katteltiin Heroesin ekaa tuotantokautta ja vedettiin Kool-Aidia ja Absolut vodkaa sekä ohella hieman hodareita, pojat veteli siinä pilveä minkä silmistään ehtivät. Tuli todettua että amerikkalainen sinappi on todella ällöttävän pahaa. Toi Heroes oli aika hyvän oloinen sarja, ei ollut tullutkaan aikaisemmin katsottua. Siinä sitten pojat alkoivat jossakin vaiheessa pelaamaan NBA:ta boxilla ja mä sitten päätin mennä nukkumaan.
Ei sitten loppujen lopuksi tullutkaan lähdettyä sinne keikalle eilen eikä tänään, vaikka vankka tarkoitus oli. Harmi.
Day 43 – Oct 10
Zachia ei ole vieläkään näkynyt. Jos sitä ei näy maanantainakaan, niin soitan sille.
Heräsin siihen kun Marqitiksen herätyskello piippaa 40 minuuttia. Menin sammuttamaan sen ja kävin aamupaskalle joku neljä-viisi kertaa noin vartin välein vääntämässä tummanvihertävää kakkaa. Oli ilmeisesti hieman suoli täynnä edelleen perjantaina syömääni lakua. Tässä on nyt tullut lähinnä sängyssä maattua ja surffailtua netissä, vaikka varmaan pitäisi sitä kirjaa lukea ja kirjoittaa se lyhyt referaatti siitä.
Kattelin google mapsista että tässä on näköjään Guitar Center puolen tunnin bussimatkan päässä. Josko siellä vaikka kävisi tuossa alkuviikosta.
Zach ilmestyi joskus kolmen aikoihin paikalle. Jostain kumman syystä tänään laiskotti tosi paljon ja en saanut mitään aikaiseksi ja nousinkin varmaan vasta joskus kasin aikoihin sängystä. Siis illalla. Sitten väsäsin yhden biisin taas, kello on nyt 02.05 ja ajattelin mennä maate, aamulla taas ihanan virkeästi 6.30 herätys.
Day 44 – Oct 11
Aamulla heräsin herätyskellon soimiseen, mutta se oli ilmeisesti soinut useamman kerran kun kello näytti 8.03. Ei siinä sit muuta kun pikasesti kalsarit ja paidat vaihtoon ja ripsraps kouluun.
Ainiin, kai mä muistin mainita että nää kuskit on aivan vitun perseestä täällä? Tänäänkin tuli yks akka kolmikaistaiselle tielle, sit siinä suojatien kohdalla se huomaa että se on keskikaistalla kun sen piti olla oikealla, niin mitä tää vitun lehmä tekee sen sitimaasturinsa kanssa? Noin metrin ennen suojatietä se pistää autonsa poikittain näille kahdelle kaistalle ja etupyörät vahvasti puolitoista metriä suojatien päällä, ja lähtee menemään kun meikäläinen on ylittänyt tien. Ja sillä oli siis punaiset valot. Ei hyvää päivää.
Koulussa itsessään pelotti maanantain tapaan taas niin perkeleesti riggaustunnilla, kun piti mennä ilman suojavarusteita katon rajaan ottamaan jotain mittoja. Onneksi ei tarvinnut ite (vielä) mennä tonne puomille ramboilemaan 12 metrin korkeuteen niinkun noi pari tyyppiä meidän ryhmästä.
Sitten ruokalaan odottamaan pariksi tunniksi että seuraavat tunnit alkaa, 8.88 dollaria meni niin että pärähti. Niin mitä mä siis ostin? Juoman, sämpylän ja pastasalaatin. Oli se kyllä hyvää, mutta ei kyllä lähes kympin arvoinen satsi eikä siitä myöskään tullut täyteen.
Mix Labissa taasen käytiin taas tulevaa midtermiä ja D-commandia läpi, lopputunnista puhuttiin ISP-palveluiden (eli niitä ketkä tarjoaa nettiliittymiä) pahuudesta jenkeissä. Mistä tulikin mieleen että helpdesk pisti mailia että onko asuntolan netti nopeutunut. Vastasin että ei ole; Edelleenkin liikkuu hitaammin kuin ISDN:llä.
Koska koulun ruokala taasen tuotti pettymyksen ja Farmers Market ei ole auki (selvitin että se on auki ainoastaan klo 8-13), niin kävin sitten aasialaisessa ravintolasta hakemassa pari jämäannosta kun se oli menossa kiinni. á hinta $3,25 per annos. Eli aika jees. Kun tulen takasin kämpille, niin Marqitis makaa sängyssä ja sanoi ettei ole lainkaan mennyt kouluun kun oli kipeä. Annoin hänelle toisen näistä kinkkisafkoista ja sitten aloin fiksaamaan eilen tekemääni kappaletta ja sitten jossakin vaiheessa huomaan että Marqitis on taas elämänsä voimissaan ja lähti jonnekin pussitetut parsat kainalossaan. Että se siitä sairastelusta.
Tää ruokavalio oikeesti tappaa mut. Mun on pakko oikeesti alkaa tekemään jotain vihreetä, mun kroppa on alkanut pikkuhiljaa jo sanomaan sopimustaan irti ravinnevajauksesta johtuen. Väsyttää joka päivä ihan perkeleesti sen takia.
Nyt sitten vihdoinkin yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja lukea sen sitä kirjaa. Ei kyllä millään nappaisi, sillä ne tyypit siinä kirjassa ovat ameriikkalaiseen tyyliin aika täynnä itseään. Huomenna onneksi ainoastaan yhdet tunnit, niin voi sitten koulussa lukea sitä.
Seuraava >>
tiistai 5. lokakuuta 2010
"Incomplete assignments and improvised deliverables will not be considered"
Day 27 – Sep 25
Viikonloppu, ei taaskaan mitään tekemistä. Tarkoitukseni oli lähteä käymään Targetissa, mutta sitten laiskotti niin paljon ettei jaksanut yksin lähteä. Selailin sitten siinä meikäläisen vanhoja demoja ja valitsin niistä kaksi riffidemoa ja tein ne kokonaisiksi biiseiksi. Toinen löyhkää vahvasti Disco Ensembleltä diskokomppisäkeistöllä ja toisen pääriffi kuulostaa hieman U2:n ja Panteran sekoitukselta. Sitten huomasin että kello olikin jo kahdeksan, enkä enää voinut mennä Targetiin.
Illalla sitten kävin taas American Burger Barissa ja kun palasin kämpille, niin tuli niin hirvee ripulipaska että oli pakko vetää välissä kun tunsin sen läjän kankuissa asti, ja sen jälkeen oli pakko mennä suihkuun. Sitten jossakin vaiheessa kun makasin omassa huoneessani lattialla alasti, niin yhtäkkiä Rio naapurihuoneesta tulee tuomaan polkupyörän meidän huoneeseen. Luulin että kyseessä oli joku källi ja pistin pyörän omistajalle tekstaria aiheesta.
Sitten pistin lämmittimen täysille ja ovet kiinni. Yllättäen meikäläisen huoneessa oli melkein 10 astetta lämpimämpi kun naapurihuoneessa seuraavana aamuna.
Day 28 – Sep 26
Sama meininki jatkui, olin alasti sängyssä, vuorotellen nukuin ja surffasin netissä. Sitten joskus kahdeksan aikoihin alkoi tulla aivan hitonmoinen nälkä ja Marqitis tulee huoneeseen kysymään onko noi kaapin päällä olevat nuudelit meikäläisen. Sanoin että ei, ne on Zachin. Sitten ehdotin josko mentäisiin alakerran japanilaiseen ravintolaan syömään. Niinhän me mentiinkin, 85 dollaria meni. Loppuillasta sitten vaan pyörin asuntolalla ja odottelin seuraavaa päivää.
Facebookissa sain linkin jossa Slovakia voitti Bulgarian niukasti naisten jääkiekossa 82-0 kaksi vuotta sitten. Ei pässimmin.
Day 29 – Sep 27
Ekalla tunnilla meillä oli taas riggausta ja opettaja suunnilleen paskat housussa järkyttyneenä pelotteli meitä että se oli viikonlopun aikana kuulemma melkein tappanut jonkun tyypin kun sillä kun se oli vahingossa tiputtanut sakkelin noin 20 metrin korkeudesta. Sitten hieman taas tehtiin solmuja ja roikuttiin valjaissa. Oli muuten aikamoista munien rutistusta.
Sitten juomaan Pina Colada limpparia kahvilaan ja odottamaan pari tuntia että tunnit loppuu. Tämän jälkeen Mix Lab II tunnilla tuli todettua kuinka kujalla toi meidän opettaja on. ”Miten sä lähtisit miksaamaan tätä basaria” ”Laittaisin sen biisin siinä ympärillä soimaan” ”*naurua*, niin mutta kun...” Ei vittu. Ei sillä basarilla noin oikeesti ole mitään väliä, lisäksi se kyseinen biisi joka meidän piti miksata oli aivan täyttä paskaa.
Illalla sitten ajattelin ottaa pienet nokoset, nukuin sit joku 18 tuntia ja heräsin siinä viiden aikoihin.
Day 30 – Sep 28
Päivän ainoat tunnit alkaakin sitten kello 8.30, kyseessä on akustiikkakurssi. Otin tän akustiikkakurssin sen takia kun ajattelin että se on oikeasti akustiikkakurssi, eikä naamioitu fysiikka/matematiikkakurssi. Ei olla meinaan puhuttu vielä sanaakaan akustiikasta, vaan ollaan laskettu miten vitussa SPL ja dB lasketaan sun muuta. Opettaja vetää ihan vitun nopeeta vauhtia sairaan vaikeita juttuja ja on lisäksi aivan saatanan yli-innokas ja näsäviisas mulkku. Hauska mies, mutta oon aivan pihalla kun pitää sulattaa nää kaikki ensin myös suomeksi, sit se odottaa että me lasketaan kaikki vitun nopeesti ”speed math” meiningillä, ja päässä. ”If you are too slow in a studio, you are fired!” Kiinnostaa kun kilo Pascaleita laskea jotain vitun logaritmeja päästä. Todennäköisyys että tulen käyttämään näitä matematiikkataitoja koskaan, on aika lähellä nollaa, sillä lasken nämä mieluummin jollakin laskurilla kuin päässä tai paperilla. Niinkun desibelimittaria. Mieluummin käytän sen 10 minuuttia että lasken ne oikein, kun se että käytän 3 minuuttia siihen että lasken sen väärin. Lopputunnista tuli taas joku saatanan viuviuviuviu-ääni joka oli ilmeisesti skyway-käytävän hälytin, joka oli aivan luokan ulkopuolella. Tällä kertaa ei kuitenkaan reagoitu asiaan mitenkään.
Illalla sitten tein taas biisin, tällä kertaa meningin nimi on industrial-funk-metal. Yllättäen vaikutteet on huomattavat jos tietää mistä biisistä on kyse.
Lähdettiin Jacobin kanssa joskus kasin maissa sitten käymään Walmartissa ja Cub Foodsitsa hakemaan taas limpparia. Eivät olleet enää tarjouksessa, mutta ostettiin kuitenkin. Viime kerralla vähän mokattiin se reissu, tällä kertaa oltiin viisaampia ja otettiin matkalaukku mukaan, jolla mä sitten otin ne limpparit mukaan. Keskikokoiseen Samsoniteen mahtuu näköjään 4 lavaa eli 96 tölkkiä, ettäs tiedätte.
Ostin vanukasta (jäin tuohon Jell-o Tapiocan koukkuun, mahtavaa tököttiä), juustokuutioita, herkkusieniä, pekonia, sipulia, salaattia ja ranch-kastiketta sekä 36 tölkkiä juotavaa. Ehkä sitten huomenissa sitten vois tehdä ihmisruokaa näin kotosalla kun tuo Zach meni hommaamaan tuollaisen sähkö-operoitavan grillilevyn?
Day 31 – Sep 29
Aamun ekoilla tunneilla pistettin efektiräkkiä kasaan. Laitettiin nippusiteillä voimaliitokset silleen että se näytti todella puhtaalta ja seksikkäältä. Oli muuten aika opettavainen kokemus, yksi parhaimpia tähän mennessä.
Päivällä sitten DAW editingissä tällä kertaa duunattiin moniraitoja johonkin ABRA-mainokseen ja palautin CD:llä sen Mix Theory kurssin tehtävän, mutta sitten illalla sähköpostissa oli viesti jossa luki: ”Anssi Tenhunen: [...] Incomplete assignments and improvised deliverables will not be considered. [...]”
Sitten lähetin vastausmailia että WTF, sain sitten aamulla luettua että se olikin lähettänyt sen kaikille. Pelästyin vaan pikkasen kun se oli suoraan osoitettu meikäläiselle.
Näin sitä Residence Director Jeffiä tänään, se sanoi että siinä meidän termostaatissa oli liikaa öljyä sisällä(?), joten ne oli sit kuulemma huudattaneet palohälyttimiä reilut 10 minuuttia putkeen. Nyt kuulemma sit pitäisi toimia. Tuuletin kämpän, kun siellä haisi aivan vitun hirveälle, siinä samalla kun hain kämpiltä basson ja menin päivän vikoille, studio maintenance -tunneille. Meinasin nukahtaa univajeen takia, puhuttiin kuorintapihdeistä ja resistansseista sun muista.
Lopputunnista näytin bassoa opettajalle ja pikaisen pintapuolisentutkimisen perusteella ei ollut mitään vikaa, paitsi että tonepotikka oli löysällä, joka kiristettiin. Siinä on vaan yksinkertaisesti heikko syöttöteho, eli paskat mikit liian kaukana.
Ajattelin tänään mennä ajoissa nukkumaan, kun on tullut nyt joka yö riekuttua sinne yhteen asti vaikka herätys on joka aamu ollut 6.30, joten tunneilla on väsyttänyt aina ihan vietävästi. Pistin vieläpä varuiksi herätyksen 6.15. Heräsin siinä sitten itsekseni kuudelta, tsekkasin sähköpostit että aamukasin tunnit on peruttu ja aloitetaan vasta ysiltä. FML. Mutta tulipahan nukuttua hyvin.
Day 32 – September 30
Koulussa oli aika perusmeininki tänään; Aamulla purettiin pari lamppua ja testattiin että toinen niistä toimii. Sen jälkeen kuunneltiin kun Chopper puhui rummuista ja huumeiden käytössä Yannin kanssa. Sitten Joe Mabbottin kanssa pelleiltiin hieman SSL:n tiskillä ja melkein äänitettiin rumpuja. Tuli taas todettua että en oikeen lämpiä beta52:lle basarissa, ja että noi muutkin Shuren beta 50-sarjan mikit on ”ihan ok” rummuissa, mutta ei mitään ihmeellistä.
Sitten menin ruokalaan, kysyin Brittanyltä joka tuli siinä käytävällä vastaan että mitä safkaa siellä oli, niin vastaus oli ”emmä syöny sitä kun sä näytti pahalta”. Sitten kun mä menen sinne, niin mitä siellä on? Ehkä toisiksi parasta intialaista safkaa mitä on; Tikka Masalaa. Harmi vaan että riisi oli loppu eikä lisää saanut(!) ja ne mitä oli jäljellä oli kuivaa(!!) ja raakaa(!!!). Mutta itse tikka masala oli hyvää.
Sovittiin tapaaminen joskus vähän neljän jälkeen Jacobin kanssa Macysin edessä olevalla bussipysäkillä että mentäisiin Mall of Americaan. Siinä on siis kaksi pysäkkiä. Toiselta pääsee Mall of Americaan, toisesta ei. Arvatkaa kummassa Jacob oli mua odottamassa? Se oli kuulemma myös eilen hävittänyt avaimensa. GG. Kello on nyt 16.30 ja ollaan bussissa matkalla Mall of Americaan, mutta mun pitää olla takaisin koululla 18.45 mennessä kun mennään AES kerhon kanssa retriitille Joe Mabbottin studiolle, joten oma reissuni jää hieman lyhyemmän puoleiseksi.
Kävin aluksi syömässä aasialaisessa ravintolassa, Jacob ei tilannut mitään koska ”se näyttää ja haisee pahalta”. Pakotin sitä sitten kuitenkin syömään pienen palasen pihviä ja kesäkurpitsaa. Ensin se siinä ennakkoluuloisesti irvisteli, sitten hieman pureskeli ja sanoi että se oli oikeastaan aika hyvää. Vitun ennakkoluuloiset amerikkalaiset. Ostin samalla reissulla sitten H&M:stä 25 dollarin yhteishintaan mustan t-paidan ja mustan hupparin. Mihinpä sitä hevimies väreistään pääsee? Lähinnä ostin sen hupparin jotta olisi joku vaihtoehtoinen paita tolle mun ”Sound guy is more competent” hupparille, jota olen käyttänyt nyt nelisen viikkoa, kun se mun toinen pitkähihainen paita oli lähinnä lentokonetta varten. Jacob jäi sinne ostarille etsimään itelleen vihreätä hupparia.
Otettiin mennessä aikaa bussimatkasta ja se kesti noin kolme varttia, kun päästiin Mall of Americalle tsekattiin lähtevät bussit. Mun tarvitsi lähteä siinä 17.30 takaisin bussipysäkille, joka lähti 17.48 St Pauliin päin ja olisi siinä noin 18.30 perillä, jolloin minulla olisi reipas vartti aikaa kävellä takaisin koululle.
Kun odottelin bussia, näin perilaiskan amerikkalaisen; Poliisin, joka ajoi Segwaylla.
Noh, matka takaisin, uusi puhdas huppari päälle ja koululle odottamaan kyytiä. Meidän studio maintenance opettaja sitten on kuskina ja ajaa jonnekin aivan perseeseen Minneapoliksen keskustassa ja sen takia myöhästytään sopivasti 35 minuuttia sovitusta. Paikan päällä sitten Joe Mabbott ja Chris Blood kehuivat studiotaan kilpaa, varsinkin Joen silmistä näki että se tykkäsi pönkittää egoaan ja puhua itsestään. Komea studio ja paljon huipputason hardista käytössä, mutta jotenkin ahdistavan oloinen paikka.
Takaisintulo matka menikin sitten melkein suoraa tietä ja illalla ei sitten tapahtunutkaan taaskaan mitään ihmeellistä. Menin naapurihuoneeseen, juteltiin siellä paskaa ja katottiin jotain Stephen Hawkins dokkaria maailmankaikkeuden ja avaruusolioista. Samalla sain vahvistuksen aavistukselleni että mistä se jatkuva mäntykukkien tuoksu käytävällä tuli. Illalla Marqitis tulee aivan naamoissa huoneeseen ja syö meikäläisen viimeisen vanukkaan. Homo.
Day 33 – Oct 1
Jätkät oli siinä sitten lähteneet aamulla ja kun olin ite aamupaskalla niin raksamiehet tuli ihmettelemään meidän huoneen ihmeitä, itse hengasin siinä kalsarit jalassa kun ne asensi meille komeroa ja fiksaili kaikkia pikkuvikoja. Sitten sieltä tuli joku meksikaani sisään, katsoi ikkunaa ja irvisti rumasti ja sanoi ettei voi tehdä tolle ikkunalle mitään tänään, joku toinen päivä sit.
Alison Scott, jonka konsertin kävin katsomassa WTC-päivänä, oli tällä kertaa esiintymässä Artist & Industry seminaarissa, ja jostain syystä se kuulosti vielä huonommalta mitä viimeksi. Edes aloitusbiisi, So Why, ei paljon lohduttanut. Mutta cleavage oli hyvin edustettuna. Konsertti loppui TLC:n ”Waterfalls” coveriin.
Mutta Kevin Bowe sanoi kyllä hyvän aforismin: ”Crappy song isn't worth anything, but a good song is worth everything”
Koulun kahvilassa sitten söin vaihteeksi taas neljän taalan sämpylän kun lämmin ruoka oli loppu(!), mutta koska sen jälkeen jäi vieläkin nälkä, niin kokeilin kerrankin ihan vain vittuillakseni noita koulun kahden dollarin neljännespizza-sliceja. Oli niin hiton rasvainen, että oli pakko pyyhkiä rasvat pois paperilla. Yllättäen sen jälkeen se ei enää maistunut miltään, joten pistin siihen hieman BBQ kastiketta päälle. Tietääpähän ettei osta jatkossa.
Illalla tein kämpillä juustolla täytettyjä herkkusieniä käärittynä pekoniin, höystettynä salaatilla ja makealla sipulilla.
Day 34 – Oct 2
Lauantai. Nukuin pitkään ja aloin lukemaan kirjaa joka pitäisi olla luettuna parin viikon päästä. Sitten luinkin sitä aika monta tuntia ja siirryin jossain vaiheessa asuntolan lounge-tilaan lukemaan kun siellä on nykyisin todella mukavan pehmeät nojatuolit. Huomasin että sinne oli myös ilmestynyt telkkari. Ehdinköhän mä reilun tunnin olemaan siinä yksin kunnes se huone täyttyi ihmisistä, valot sammuivat ja katsottiin ”Running Scared” leffa. Todella hyvä pätkä, mutta asteen verran häiriintynyt. Sen jälkeen menin takaisin huoneeseeni ja sitten jossain vaiheessa pää oli kusen lisäksi täyttynyt räästä ja päätä jomottamaan pahasti että oli pakko käydä kylmässä suihkussa kaksi kertaa. Se vähensi päänsärkyä, mutta ei vienyt pahaa oloa pois. Nukahdin alasti sängylleni ja tärisin, en voinut laittaa lämmitintä päälle kun tuntui että meinaa yrjö lentää. Sitten taisin jossain vaiheessa vain menettää tajuntani ja heräsin aamulla sitten paskan maku suussa, mutta ilman pääkipua.
Day 35 – Oct 3
Tänäänkin piti lukea sitä kirjaa, mutta huomasin että meillä on akustiikan/matematiikan pistarit tiistaina, joten luin hieman niihin, mutta tunnin päästä meininki muuttui perus-facebookkailuksi. Sitten huomasin että nälkä tuli, mutta kaupungissa ei yllättäen taaskaan ollut mikään paikka auki, joten kävin hakemassa Erbert & Gerbert'sistä SPARTA!-subin ja myöhemmin illalla tilattiin Dominosin Pizza. Tällä kertaa se maksoi puolet vähemmän vaikka oli sama pizza.
Lopuksi illalla tein taas yhden riffin, ehkä se kasvaa kokonaiseksi biisiksi joku päivä tai sitten pistän sen johonkin jo olemassa olevaan biisiin. Sitten huomasin kuinka makeeta oli leikkiä kitaran ja sub octaverin kanssa. Zach on meistä kolmesta herkkäunisin ja hän sitten että aiotko koska mennä nukkumaan, kun kuulemma hieman häiritsin hänen untansa. Välissämme oli siis suljettu ovi, mulla oli kuulokkeet päässä ja ainoa ääni mitä kuului oli kielten rätinä. Mutta ajattelin kuitenkin olla ystävällinen ja pistää pillit pussiin, sillä huomasin että kello oli jotain 2 ja jotain. Aamulla kuitenkin taas vaihteeksi 6.30 herätys.
En mä sitten kuitenkaan kauaa ehtinyt nukkua kun mutsi herättää mut tekstarilla, että soita Luottokuntaan numeroon että saan Visa-laskuni. Huomasin että on muuten aika vaikeeta hommaa, sillä Suomen business hours on täällä kello 01-08. Normaalisti nukun tuohon aikaan. Samasta syystä mutsi ei oo tykännyt kun en oo pitänyt sinnepäin yhteyttä, mutta osittainen syy on se että en saa lähetettyä myöskään sähköpostia kun smtp palvelin ei anna lähettää muusta kun @mcnallysmith.edu osoitteesta postia.
Näin elämäni ensimmäisen torakan tänään. Se jäi eloon.
Day 36 – Oct 4
Viikonloppu meni siis melkein pitkälti kokoajan neljän seinän sisällä, ehkä sitten toiste enempi ulkona. Mutta alkaa säät hieman viilentyä, illalla pitäisi olla +6°C, mutta huomenna päivällä +23°C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomessa on puolet noista.
Aamun tunneilla ei tehty juuri mitään, mietittiin että mitäs helvettiä tehdään tolle valosähköjen kaapelinyytille joka menee kattoon ja laskeskeltiin jotain etäisyyksiä, sitten jätkät lähti käymään rautakaupassa ja kun autoon ei mahtunut kun 5 niin mä jäin vapaaehtoisena sitten odottamaan. Ehdotin että olisiko siinä mitään järkeä että tehtäisiin vaikka joku suunnitelma että mitä me tehdään, niin vastaus oli jotain tyyliin ”hyvä idea, mutta liikaa duunia” (eli käytännössä noin tunnin urakka varmaan yhteensä vs se että käytetään 4 tuntia siihen että palloillaan ympäriinsä).
Sitten menin pariksi tunniksi varaamaan studion jotta sain tehtyä ”kotitehtävän” ja miksattua yhden biisin, josta jatkoin sitten sulavasti tunneille jotka jatkuivat samassa tilassa. Tein sen miksauksen pitkälti Tipin oppien mukaan ja se opettaja sitten sanoi tauolla että ”sun miksaus kuulosti tosi hyvältä ja sä olet selkeästi noita muita edellä signal flowssa, miksauksessa ja muussa”. Niin no, periaatteessa ollaan kuitenkin samalla linjalla, ollaan ymmärtääkseni kaikki kolmannen tason opiskelijoita, eli vähintään toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita.
Paras esimerkki tästä täällä vallitsevasta tyylistä on se että täällä on hirvee määrä high-end härpäkettä ympärillä, mitä sitten loppupeleissä ei osata käyttää. Tein Kylen kanssa yhteistyössä siellä tunneilla seuraavaa miksausta, niin otin taajuus-analysaattorin esiin, niin se kysyi että mikäs helvetti se toi on. Itse näin sen ekan kerran oliskohan ollut ensimmäisen kuukauden aikana ollessani Virroilla. Se että Virroilla ollaan opeteltu käyttämään rajoitettua kalustoa tehokkaammin ja kerrottu tyylit miten tuntematonta kalustoa on helpompi käyttää, juurikin esimerkiksi taajuusanalysaattorin kanssa jos tila itsessään oudon kuuloinen, on ainakin itselleni sopivampi tyyli.
Illalla käytiin Walmartissa ostamassa Marqitikselle läppäri ja ostettiin siinä sitten samalla kaikkea muuta ruoka-osaston juttuja kuten makkaraa. Brittany ajoi. Sillä on selkeästi jotain itsetunto-ongelmia, se varoitteli etukäteen että sen auto on likainen; Faijani auton standardeilla kyseinen auto siinä tilassaan olisi ollut juuri siivottu. Ainoastaan lähinnä auto oli ikkunoista hieman likaiset. Piikiteltiin Marqitikselle melkein koko matkan ajan.
Heräsin joskus kolmen aikoihin ja tuli todettua että mä en pysty soittamaan Suomeen tolla mun jenkkiliittymällä, joten Soneran kortti sisään ja puhelinlangat kuumiksi Luottokuntaan päin. Soitin siinä samalla äidille ja lyhensin sitä luottokortin maksua 650 eurolla.
Seuraava >>
Viikonloppu, ei taaskaan mitään tekemistä. Tarkoitukseni oli lähteä käymään Targetissa, mutta sitten laiskotti niin paljon ettei jaksanut yksin lähteä. Selailin sitten siinä meikäläisen vanhoja demoja ja valitsin niistä kaksi riffidemoa ja tein ne kokonaisiksi biiseiksi. Toinen löyhkää vahvasti Disco Ensembleltä diskokomppisäkeistöllä ja toisen pääriffi kuulostaa hieman U2:n ja Panteran sekoitukselta. Sitten huomasin että kello olikin jo kahdeksan, enkä enää voinut mennä Targetiin.
Illalla sitten kävin taas American Burger Barissa ja kun palasin kämpille, niin tuli niin hirvee ripulipaska että oli pakko vetää välissä kun tunsin sen läjän kankuissa asti, ja sen jälkeen oli pakko mennä suihkuun. Sitten jossakin vaiheessa kun makasin omassa huoneessani lattialla alasti, niin yhtäkkiä Rio naapurihuoneesta tulee tuomaan polkupyörän meidän huoneeseen. Luulin että kyseessä oli joku källi ja pistin pyörän omistajalle tekstaria aiheesta.
Sitten pistin lämmittimen täysille ja ovet kiinni. Yllättäen meikäläisen huoneessa oli melkein 10 astetta lämpimämpi kun naapurihuoneessa seuraavana aamuna.
Day 28 – Sep 26
Sama meininki jatkui, olin alasti sängyssä, vuorotellen nukuin ja surffasin netissä. Sitten joskus kahdeksan aikoihin alkoi tulla aivan hitonmoinen nälkä ja Marqitis tulee huoneeseen kysymään onko noi kaapin päällä olevat nuudelit meikäläisen. Sanoin että ei, ne on Zachin. Sitten ehdotin josko mentäisiin alakerran japanilaiseen ravintolaan syömään. Niinhän me mentiinkin, 85 dollaria meni. Loppuillasta sitten vaan pyörin asuntolalla ja odottelin seuraavaa päivää.
Facebookissa sain linkin jossa Slovakia voitti Bulgarian niukasti naisten jääkiekossa 82-0 kaksi vuotta sitten. Ei pässimmin.
Day 29 – Sep 27
Ekalla tunnilla meillä oli taas riggausta ja opettaja suunnilleen paskat housussa järkyttyneenä pelotteli meitä että se oli viikonlopun aikana kuulemma melkein tappanut jonkun tyypin kun sillä kun se oli vahingossa tiputtanut sakkelin noin 20 metrin korkeudesta. Sitten hieman taas tehtiin solmuja ja roikuttiin valjaissa. Oli muuten aikamoista munien rutistusta.
Sitten juomaan Pina Colada limpparia kahvilaan ja odottamaan pari tuntia että tunnit loppuu. Tämän jälkeen Mix Lab II tunnilla tuli todettua kuinka kujalla toi meidän opettaja on. ”Miten sä lähtisit miksaamaan tätä basaria” ”Laittaisin sen biisin siinä ympärillä soimaan” ”*naurua*, niin mutta kun...” Ei vittu. Ei sillä basarilla noin oikeesti ole mitään väliä, lisäksi se kyseinen biisi joka meidän piti miksata oli aivan täyttä paskaa.
Illalla sitten ajattelin ottaa pienet nokoset, nukuin sit joku 18 tuntia ja heräsin siinä viiden aikoihin.
Day 30 – Sep 28
Päivän ainoat tunnit alkaakin sitten kello 8.30, kyseessä on akustiikkakurssi. Otin tän akustiikkakurssin sen takia kun ajattelin että se on oikeasti akustiikkakurssi, eikä naamioitu fysiikka/matematiikkakurssi. Ei olla meinaan puhuttu vielä sanaakaan akustiikasta, vaan ollaan laskettu miten vitussa SPL ja dB lasketaan sun muuta. Opettaja vetää ihan vitun nopeeta vauhtia sairaan vaikeita juttuja ja on lisäksi aivan saatanan yli-innokas ja näsäviisas mulkku. Hauska mies, mutta oon aivan pihalla kun pitää sulattaa nää kaikki ensin myös suomeksi, sit se odottaa että me lasketaan kaikki vitun nopeesti ”speed math” meiningillä, ja päässä. ”If you are too slow in a studio, you are fired!” Kiinnostaa kun kilo Pascaleita laskea jotain vitun logaritmeja päästä. Todennäköisyys että tulen käyttämään näitä matematiikkataitoja koskaan, on aika lähellä nollaa, sillä lasken nämä mieluummin jollakin laskurilla kuin päässä tai paperilla. Niinkun desibelimittaria. Mieluummin käytän sen 10 minuuttia että lasken ne oikein, kun se että käytän 3 minuuttia siihen että lasken sen väärin. Lopputunnista tuli taas joku saatanan viuviuviuviu-ääni joka oli ilmeisesti skyway-käytävän hälytin, joka oli aivan luokan ulkopuolella. Tällä kertaa ei kuitenkaan reagoitu asiaan mitenkään.
Illalla sitten tein taas biisin, tällä kertaa meningin nimi on industrial-funk-metal. Yllättäen vaikutteet on huomattavat jos tietää mistä biisistä on kyse.
Lähdettiin Jacobin kanssa joskus kasin maissa sitten käymään Walmartissa ja Cub Foodsitsa hakemaan taas limpparia. Eivät olleet enää tarjouksessa, mutta ostettiin kuitenkin. Viime kerralla vähän mokattiin se reissu, tällä kertaa oltiin viisaampia ja otettiin matkalaukku mukaan, jolla mä sitten otin ne limpparit mukaan. Keskikokoiseen Samsoniteen mahtuu näköjään 4 lavaa eli 96 tölkkiä, ettäs tiedätte.
Ostin vanukasta (jäin tuohon Jell-o Tapiocan koukkuun, mahtavaa tököttiä), juustokuutioita, herkkusieniä, pekonia, sipulia, salaattia ja ranch-kastiketta sekä 36 tölkkiä juotavaa. Ehkä sitten huomenissa sitten vois tehdä ihmisruokaa näin kotosalla kun tuo Zach meni hommaamaan tuollaisen sähkö-operoitavan grillilevyn?
Day 31 – Sep 29
Aamun ekoilla tunneilla pistettin efektiräkkiä kasaan. Laitettiin nippusiteillä voimaliitokset silleen että se näytti todella puhtaalta ja seksikkäältä. Oli muuten aika opettavainen kokemus, yksi parhaimpia tähän mennessä.
Päivällä sitten DAW editingissä tällä kertaa duunattiin moniraitoja johonkin ABRA-mainokseen ja palautin CD:llä sen Mix Theory kurssin tehtävän, mutta sitten illalla sähköpostissa oli viesti jossa luki: ”Anssi Tenhunen: [...] Incomplete assignments and improvised deliverables will not be considered. [...]”
Sitten lähetin vastausmailia että WTF, sain sitten aamulla luettua että se olikin lähettänyt sen kaikille. Pelästyin vaan pikkasen kun se oli suoraan osoitettu meikäläiselle.
Näin sitä Residence Director Jeffiä tänään, se sanoi että siinä meidän termostaatissa oli liikaa öljyä sisällä(?), joten ne oli sit kuulemma huudattaneet palohälyttimiä reilut 10 minuuttia putkeen. Nyt kuulemma sit pitäisi toimia. Tuuletin kämpän, kun siellä haisi aivan vitun hirveälle, siinä samalla kun hain kämpiltä basson ja menin päivän vikoille, studio maintenance -tunneille. Meinasin nukahtaa univajeen takia, puhuttiin kuorintapihdeistä ja resistansseista sun muista.
Lopputunnista näytin bassoa opettajalle ja pikaisen pintapuolisentutkimisen perusteella ei ollut mitään vikaa, paitsi että tonepotikka oli löysällä, joka kiristettiin. Siinä on vaan yksinkertaisesti heikko syöttöteho, eli paskat mikit liian kaukana.
Ajattelin tänään mennä ajoissa nukkumaan, kun on tullut nyt joka yö riekuttua sinne yhteen asti vaikka herätys on joka aamu ollut 6.30, joten tunneilla on väsyttänyt aina ihan vietävästi. Pistin vieläpä varuiksi herätyksen 6.15. Heräsin siinä sitten itsekseni kuudelta, tsekkasin sähköpostit että aamukasin tunnit on peruttu ja aloitetaan vasta ysiltä. FML. Mutta tulipahan nukuttua hyvin.
Day 32 – September 30
Koulussa oli aika perusmeininki tänään; Aamulla purettiin pari lamppua ja testattiin että toinen niistä toimii. Sen jälkeen kuunneltiin kun Chopper puhui rummuista ja huumeiden käytössä Yannin kanssa. Sitten Joe Mabbottin kanssa pelleiltiin hieman SSL:n tiskillä ja melkein äänitettiin rumpuja. Tuli taas todettua että en oikeen lämpiä beta52:lle basarissa, ja että noi muutkin Shuren beta 50-sarjan mikit on ”ihan ok” rummuissa, mutta ei mitään ihmeellistä.
Sitten menin ruokalaan, kysyin Brittanyltä joka tuli siinä käytävällä vastaan että mitä safkaa siellä oli, niin vastaus oli ”emmä syöny sitä kun sä näytti pahalta”. Sitten kun mä menen sinne, niin mitä siellä on? Ehkä toisiksi parasta intialaista safkaa mitä on; Tikka Masalaa. Harmi vaan että riisi oli loppu eikä lisää saanut(!) ja ne mitä oli jäljellä oli kuivaa(!!) ja raakaa(!!!). Mutta itse tikka masala oli hyvää.
Sovittiin tapaaminen joskus vähän neljän jälkeen Jacobin kanssa Macysin edessä olevalla bussipysäkillä että mentäisiin Mall of Americaan. Siinä on siis kaksi pysäkkiä. Toiselta pääsee Mall of Americaan, toisesta ei. Arvatkaa kummassa Jacob oli mua odottamassa? Se oli kuulemma myös eilen hävittänyt avaimensa. GG. Kello on nyt 16.30 ja ollaan bussissa matkalla Mall of Americaan, mutta mun pitää olla takaisin koululla 18.45 mennessä kun mennään AES kerhon kanssa retriitille Joe Mabbottin studiolle, joten oma reissuni jää hieman lyhyemmän puoleiseksi.
Kävin aluksi syömässä aasialaisessa ravintolassa, Jacob ei tilannut mitään koska ”se näyttää ja haisee pahalta”. Pakotin sitä sitten kuitenkin syömään pienen palasen pihviä ja kesäkurpitsaa. Ensin se siinä ennakkoluuloisesti irvisteli, sitten hieman pureskeli ja sanoi että se oli oikeastaan aika hyvää. Vitun ennakkoluuloiset amerikkalaiset. Ostin samalla reissulla sitten H&M:stä 25 dollarin yhteishintaan mustan t-paidan ja mustan hupparin. Mihinpä sitä hevimies väreistään pääsee? Lähinnä ostin sen hupparin jotta olisi joku vaihtoehtoinen paita tolle mun ”Sound guy is more competent” hupparille, jota olen käyttänyt nyt nelisen viikkoa, kun se mun toinen pitkähihainen paita oli lähinnä lentokonetta varten. Jacob jäi sinne ostarille etsimään itelleen vihreätä hupparia.
Otettiin mennessä aikaa bussimatkasta ja se kesti noin kolme varttia, kun päästiin Mall of Americalle tsekattiin lähtevät bussit. Mun tarvitsi lähteä siinä 17.30 takaisin bussipysäkille, joka lähti 17.48 St Pauliin päin ja olisi siinä noin 18.30 perillä, jolloin minulla olisi reipas vartti aikaa kävellä takaisin koululle.
Kun odottelin bussia, näin perilaiskan amerikkalaisen; Poliisin, joka ajoi Segwaylla.
Noh, matka takaisin, uusi puhdas huppari päälle ja koululle odottamaan kyytiä. Meidän studio maintenance opettaja sitten on kuskina ja ajaa jonnekin aivan perseeseen Minneapoliksen keskustassa ja sen takia myöhästytään sopivasti 35 minuuttia sovitusta. Paikan päällä sitten Joe Mabbott ja Chris Blood kehuivat studiotaan kilpaa, varsinkin Joen silmistä näki että se tykkäsi pönkittää egoaan ja puhua itsestään. Komea studio ja paljon huipputason hardista käytössä, mutta jotenkin ahdistavan oloinen paikka.
Takaisintulo matka menikin sitten melkein suoraa tietä ja illalla ei sitten tapahtunutkaan taaskaan mitään ihmeellistä. Menin naapurihuoneeseen, juteltiin siellä paskaa ja katottiin jotain Stephen Hawkins dokkaria maailmankaikkeuden ja avaruusolioista. Samalla sain vahvistuksen aavistukselleni että mistä se jatkuva mäntykukkien tuoksu käytävällä tuli. Illalla Marqitis tulee aivan naamoissa huoneeseen ja syö meikäläisen viimeisen vanukkaan. Homo.
Day 33 – Oct 1
Jätkät oli siinä sitten lähteneet aamulla ja kun olin ite aamupaskalla niin raksamiehet tuli ihmettelemään meidän huoneen ihmeitä, itse hengasin siinä kalsarit jalassa kun ne asensi meille komeroa ja fiksaili kaikkia pikkuvikoja. Sitten sieltä tuli joku meksikaani sisään, katsoi ikkunaa ja irvisti rumasti ja sanoi ettei voi tehdä tolle ikkunalle mitään tänään, joku toinen päivä sit.
Alison Scott, jonka konsertin kävin katsomassa WTC-päivänä, oli tällä kertaa esiintymässä Artist & Industry seminaarissa, ja jostain syystä se kuulosti vielä huonommalta mitä viimeksi. Edes aloitusbiisi, So Why, ei paljon lohduttanut. Mutta cleavage oli hyvin edustettuna. Konsertti loppui TLC:n ”Waterfalls” coveriin.
Mutta Kevin Bowe sanoi kyllä hyvän aforismin: ”Crappy song isn't worth anything, but a good song is worth everything”
Koulun kahvilassa sitten söin vaihteeksi taas neljän taalan sämpylän kun lämmin ruoka oli loppu(!), mutta koska sen jälkeen jäi vieläkin nälkä, niin kokeilin kerrankin ihan vain vittuillakseni noita koulun kahden dollarin neljännespizza-sliceja. Oli niin hiton rasvainen, että oli pakko pyyhkiä rasvat pois paperilla. Yllättäen sen jälkeen se ei enää maistunut miltään, joten pistin siihen hieman BBQ kastiketta päälle. Tietääpähän ettei osta jatkossa.
Illalla tein kämpillä juustolla täytettyjä herkkusieniä käärittynä pekoniin, höystettynä salaatilla ja makealla sipulilla.
Day 34 – Oct 2
Lauantai. Nukuin pitkään ja aloin lukemaan kirjaa joka pitäisi olla luettuna parin viikon päästä. Sitten luinkin sitä aika monta tuntia ja siirryin jossain vaiheessa asuntolan lounge-tilaan lukemaan kun siellä on nykyisin todella mukavan pehmeät nojatuolit. Huomasin että sinne oli myös ilmestynyt telkkari. Ehdinköhän mä reilun tunnin olemaan siinä yksin kunnes se huone täyttyi ihmisistä, valot sammuivat ja katsottiin ”Running Scared” leffa. Todella hyvä pätkä, mutta asteen verran häiriintynyt. Sen jälkeen menin takaisin huoneeseeni ja sitten jossain vaiheessa pää oli kusen lisäksi täyttynyt räästä ja päätä jomottamaan pahasti että oli pakko käydä kylmässä suihkussa kaksi kertaa. Se vähensi päänsärkyä, mutta ei vienyt pahaa oloa pois. Nukahdin alasti sängylleni ja tärisin, en voinut laittaa lämmitintä päälle kun tuntui että meinaa yrjö lentää. Sitten taisin jossain vaiheessa vain menettää tajuntani ja heräsin aamulla sitten paskan maku suussa, mutta ilman pääkipua.
Day 35 – Oct 3
Tänäänkin piti lukea sitä kirjaa, mutta huomasin että meillä on akustiikan/matematiikan pistarit tiistaina, joten luin hieman niihin, mutta tunnin päästä meininki muuttui perus-facebookkailuksi. Sitten huomasin että nälkä tuli, mutta kaupungissa ei yllättäen taaskaan ollut mikään paikka auki, joten kävin hakemassa Erbert & Gerbert'sistä SPARTA!-subin ja myöhemmin illalla tilattiin Dominosin Pizza. Tällä kertaa se maksoi puolet vähemmän vaikka oli sama pizza.
Lopuksi illalla tein taas yhden riffin, ehkä se kasvaa kokonaiseksi biisiksi joku päivä tai sitten pistän sen johonkin jo olemassa olevaan biisiin. Sitten huomasin kuinka makeeta oli leikkiä kitaran ja sub octaverin kanssa. Zach on meistä kolmesta herkkäunisin ja hän sitten että aiotko koska mennä nukkumaan, kun kuulemma hieman häiritsin hänen untansa. Välissämme oli siis suljettu ovi, mulla oli kuulokkeet päässä ja ainoa ääni mitä kuului oli kielten rätinä. Mutta ajattelin kuitenkin olla ystävällinen ja pistää pillit pussiin, sillä huomasin että kello oli jotain 2 ja jotain. Aamulla kuitenkin taas vaihteeksi 6.30 herätys.
En mä sitten kuitenkaan kauaa ehtinyt nukkua kun mutsi herättää mut tekstarilla, että soita Luottokuntaan numeroon että saan Visa-laskuni. Huomasin että on muuten aika vaikeeta hommaa, sillä Suomen business hours on täällä kello 01-08. Normaalisti nukun tuohon aikaan. Samasta syystä mutsi ei oo tykännyt kun en oo pitänyt sinnepäin yhteyttä, mutta osittainen syy on se että en saa lähetettyä myöskään sähköpostia kun smtp palvelin ei anna lähettää muusta kun @mcnallysmith.edu osoitteesta postia.
Näin elämäni ensimmäisen torakan tänään. Se jäi eloon.
Day 36 – Oct 4
Viikonloppu meni siis melkein pitkälti kokoajan neljän seinän sisällä, ehkä sitten toiste enempi ulkona. Mutta alkaa säät hieman viilentyä, illalla pitäisi olla +6°C, mutta huomenna päivällä +23°C. Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomessa on puolet noista.
Aamun tunneilla ei tehty juuri mitään, mietittiin että mitäs helvettiä tehdään tolle valosähköjen kaapelinyytille joka menee kattoon ja laskeskeltiin jotain etäisyyksiä, sitten jätkät lähti käymään rautakaupassa ja kun autoon ei mahtunut kun 5 niin mä jäin vapaaehtoisena sitten odottamaan. Ehdotin että olisiko siinä mitään järkeä että tehtäisiin vaikka joku suunnitelma että mitä me tehdään, niin vastaus oli jotain tyyliin ”hyvä idea, mutta liikaa duunia” (eli käytännössä noin tunnin urakka varmaan yhteensä vs se että käytetään 4 tuntia siihen että palloillaan ympäriinsä).
Sitten menin pariksi tunniksi varaamaan studion jotta sain tehtyä ”kotitehtävän” ja miksattua yhden biisin, josta jatkoin sitten sulavasti tunneille jotka jatkuivat samassa tilassa. Tein sen miksauksen pitkälti Tipin oppien mukaan ja se opettaja sitten sanoi tauolla että ”sun miksaus kuulosti tosi hyvältä ja sä olet selkeästi noita muita edellä signal flowssa, miksauksessa ja muussa”. Niin no, periaatteessa ollaan kuitenkin samalla linjalla, ollaan ymmärtääkseni kaikki kolmannen tason opiskelijoita, eli vähintään toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita.
Paras esimerkki tästä täällä vallitsevasta tyylistä on se että täällä on hirvee määrä high-end härpäkettä ympärillä, mitä sitten loppupeleissä ei osata käyttää. Tein Kylen kanssa yhteistyössä siellä tunneilla seuraavaa miksausta, niin otin taajuus-analysaattorin esiin, niin se kysyi että mikäs helvetti se toi on. Itse näin sen ekan kerran oliskohan ollut ensimmäisen kuukauden aikana ollessani Virroilla. Se että Virroilla ollaan opeteltu käyttämään rajoitettua kalustoa tehokkaammin ja kerrottu tyylit miten tuntematonta kalustoa on helpompi käyttää, juurikin esimerkiksi taajuusanalysaattorin kanssa jos tila itsessään oudon kuuloinen, on ainakin itselleni sopivampi tyyli.
Illalla käytiin Walmartissa ostamassa Marqitikselle läppäri ja ostettiin siinä sitten samalla kaikkea muuta ruoka-osaston juttuja kuten makkaraa. Brittany ajoi. Sillä on selkeästi jotain itsetunto-ongelmia, se varoitteli etukäteen että sen auto on likainen; Faijani auton standardeilla kyseinen auto siinä tilassaan olisi ollut juuri siivottu. Ainoastaan lähinnä auto oli ikkunoista hieman likaiset. Piikiteltiin Marqitikselle melkein koko matkan ajan.
Heräsin joskus kolmen aikoihin ja tuli todettua että mä en pysty soittamaan Suomeen tolla mun jenkkiliittymällä, joten Soneran kortti sisään ja puhelinlangat kuumiksi Luottokuntaan päin. Soitin siinä samalla äidille ja lyhensin sitä luottokortin maksua 650 eurolla.
Seuraava >>
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
