Palohälytyksiä ja käytettyjä kondomeja

Day 21 – Sep 19

Sunnuntai. Kämpillä oli taas vaihteeksi supertylsää, joten lähdettiin Marqitiksen kanssa käymään koululla toteamassa että sieltä ei saa ruokaa, mutta koska Marqitiksen hammasta kolotti niin hän osti kuitenkin hirveän määrän mehua sun muuta noin 30 dollarilla.

Tämän jälkeen mentiin tutustumaan skywayhin, jotka on siis rakennusten välillä olevia kulkusiltoja, hieman Hansa-sillan tapaan. Käytiin sitten syömässä siellä eräässä kiinalaisessa ravintolassa ja sitten käveltiin niitä skywaytä pitkin takaisin kämpille. Nössöjen touhua tollainen sanon mä, tosimiehet kävelee siellä jäätävän viiman ja loskapaskan seassa talvella.

Myöhemmin illalla tein taas musiikkia ja menin sitten käymään Connorin luona venaamassa että Nick ja Jacob palaisi. Ne ei olleet tulleet puoli kahteentoista mennessä, niin annoin sitten periksi ja menin nukkumaan. Tulipahan pelattua Guitar Heroa.

Day 22 – Sep 20

Vittu, PIRRRRRRRR. 6.30. Onneks tuli valvottua kolmeen taas vaihteeksi.Vitutus onneksi hieman laantui kun käytiin luokkaretkellä RAUTAKAUPASSA. Ihan vaan sen takia että jengi saisi sen kokemuksen. Ja sen jälkeen tehtiin kolme vitun tuntia solmuja.

Mutta ihme on tapahtunut: Ruokalassa oli kerrankin ihan oikeeta ruokaa jota olisi kehdannut tarjota jopa mummoille. Kanankoipia riisillä ja vihanneksilla limpparin kanssa (AFAIK maito siis ei ole vieläkään vaihtoehtona) oli vähän reilu neljä dollaria, eli ihan jees. Olispa tätä ihmisruokaa useammin, harmi vaan että annokset on sen kokoisia kuin me oltaisiin 8v. Eli nälkä jäi, joten ei tullut käytännössä yhtään halvemmaksi kuin aikaisemmin.

Marqitis oli vihdoinkin saanut läppärin ja nauroin räkäisesti kun näin että siinä on juuri asennettu Windows XP, eikä hän saanut internettiä toimimaan, edes kaapelin kanssa.

Olen pitkälti joka päivä kävellyt tässä meidän taloa vastapäätä olevan American Burger Barin ohi, mutta tänään päätin käydä siellä katsomassa hieman mikä on meininki. Noh, 16 dollariahan sinne upposi hampurilaiseen, naurettavan ohuisiin ranskalaisiin ja juomaan, eikä nälkäkään ihan täysin lähtenyt. Lisäksi siinä vaiheessa kun olin puolet juomasta juonut, niin huomasin että mun lasissa oli jotain vaaleanpunaista astianpesuaineen näköistä vaahtoa lasin sisäpuolella ja sitten vinkkasin tarjoilijalle tästä. Sain uuden juoman ja selvisi että se oli jotain mansikkapirtelön jämiä.

Internetin orja Zach vaelteli pitkin asuntolaa etsimässä kenttää internetille, kun meidän huoneistossa signaali on todella heikko ja en häntä sitten nähnytkään vasta kun aamulla seuraavan kerran.

Kun tulin takaisin kämpille oli Brittany tullut kämpille ja sitten aloimme keskustelemaan ympäripyöreetä paskaa taas vaihteeksi, joka myöhemmin muodostui väittelyksi siitä onko Marqitis veljensä kanssa puoliveljiä. Kun se ei uskonut meitä, niin Marqitis soitti äidilleen KAHDESTI, vaan voidakseen todistaa meille että on väärässä.

Loppuillasta Marqitis oli meikäläisen koneella hieman surffaamassa facebookissa eikä huomioinut meikäläisen vinkkiä että mulla on aamulla kasilta tunnit. Taisi se puolen tunnin jälkeen hiffata sen.


Day 23 – Sep 21

Herätys taas vaihteeksi 6.30, mutta nousin vasta hieman myöhemmin. Siinä sitten noin 7.15 menin suihkuun, tai siis tarkoitus oli mennä suihkuun, mutta pääsin sinne vasta 7.30 kun hanoista ei taas vaihteeksi tullut kuumaa vettä. Sitten kevyttä kävelyvauhtia koululle toteamaan että ne tunnit alkaakin vasta 8.30 eikä 8.00. Noh, tässä ehtii hyvin kirjoittamaan tämän parin viime päivän blogin.

Ensimmäisenä ja ainoana tunti alkaa mukavasti huoneakustiikan pistokokeella, eikä meikäläinen ole lukenut riviäkään aiheesta kun sain itseni kurssille vasta edellisen tunnin jälkeen. Noh, sain sentään 36½/50, eli 73% pisteistä. Ihan hyvin tolleen sokkona.

Sitten syömään ja taas pettymään kun ei ole mitään ihmisruokaa saatavilla, eli neljän taalan sämpylällä mennään taas. Siinä sitten pari tuntia hilluin siellä kahvilassa kunnes mäkin akku alkoi olemaan lopussa. Sitten menin käymään koulun kirjakaupassa kysymässä Wavesin plugareita ja soittamassa musaa kirjakaupan pitäjälle kun hän on myös vanhan liiton nintendo-fani.

Tilasin Spotify Premiumin. Nyt voi kuunnella jenkeissäkin siis.

Sitten kämpillä nukuin pienet 5 tunnin päikkärit ja heräsin hieman yli seitsemän mennäkseni McNallyn ”radio launch party” tapahtumaan jossa piti oll ilmaista pizzaa, mutta eipä ollutkaan. Nyt istun tässä Wild Tymesissa ja kuuntelen kun joku akka halailee jotain kanteleen näköistä näkkyrää ja laulaa nuotin vierestä. Täällä oli yllätyksekseni myös jengiä asuntolalta; Zach, Ben, Katie, Brandon ja Hayden. Tällä kertaa ruoka oli hieman parempaa kuin viimeksi, mutta ei siltikään yhtään terveellisempää.

Löysin netistä sellaisen saitin kun virtualnes.com ja siellä sitten pelailin Mega Man kakkosta aikani kuluksi, pääsin vajaassa parissa tunnissa kaikki muut paitsi quick manin läpi. Nyt on kuitenkin varmaan aika mennä nukkumaan, herätys on 6.30 ja kello on nyt 00.51

Day 24 – Sep 22

Herätys taas vaihteeksi 6.30. Suihku, kouluun. Aamun tunneilla käytiin hieman räpeltämässä räkkejä kolmoskerroksen kahvilaan ja kuunneltiin uutta Avenged Sevenfoldia Spotifystä. Siinä vaiheessa kun alettiin kokoomaan räkkejä, niin meinasin paskantaa housuun kun yhtäkkiä tulee PALOHÄLYTYS. Ihan oikea sellainen. Tuli oikein paloautot ja kaikkee paikalle. Palokunnan reaktioaika oli ehkä paskinta ikinä. Paloasema on noin minuutin kävelymatkan päässä koululta ja niillä kesti yli tupakan verran tulla puoli korttelia. Mitään ei silti kuitenkaan käynyt kun missään ei näkynyt vettä.

Loppupäivä ei sitten ollutkaan enää yhtä jännittävää, lopulta yllättäen taas kolvattiin, mutta sitten aika loppui kesken ja menin seuraavalle tunnille. Saatiin tehtävä miksausteoria-tunnilla ja muutettiin sielumme mustaksi editoidessa.

Ulkona sataa vettä ja kaikkia vituttaa. Mäkistäkin loppui akku vielä kaiken lisäksi.

Studio maintenance tunnilla taas vaihteeksi kolvattiin, mutta kun meikäläinen ja yks toinen saatiin viime tunnilla tehtyä se ”täydellinen kaapeli”, niin me sitten harjoiteltiin ”de-soldering”:ia. Se oli aika pyllystä jos ihan rehellisiä ollaan. Kotimatkalla iski aivan käsittämätön nälkä, mutta joka paikka näytti olevan täynnä ihmisiä kun siellä on nyt näköjään joku baseball/jalkapallo/ampumapaini/joku muu haistapaska-urheilumatsi menossa.

Noh, nälkä sitä silti oli, joten minähän päätin sitten kysyä jengiltä että haluaako kukaan lähteä syömään. Seitsemältä ihmiseltä kysyin, kaikki oli PA. Menin sitten yksin alakerran japanilaiseen ravintolaan, koska ulkona satoi edelleen vettä (ja kuulemma tulee satamaan vielä huomiseen asti). Tarkoitukseni oli mennä sinne pelkästään syömään ja sitten tulla takaisin kämpille, mutta ensimmäinen asia mikä minulle sanottiin kun astuin sisään oli, "you like you need a drink". Ja oli ehkä yksi parhaita päätöksiä vähään aikaan vaikka melkein kolmekymppiä upposi; Pääsin vihdoinkin juomaan VIINAA ihmisten kanssa. Kaikki nimittäin tuolla asuntolalla on alaikäisiä, koska täällä alkoholin juomisen ikäraja on 21v. Mutta uskokaa tai älkää, niin mä en ole nähnyt yhtäkään viinakauppaa koko hiton kaupungissa, joten yksin tissuttelukin on ollut hieman vaikeata, ja olisi samalla hieman alkkismaista ja säälittävää.

Kuitenkin, kyseisen lafkan omistaja, Taka, siinä kutsui sitten pöytäänsä ja tilasin pihvi teriyakin sekä katkarapu- ja kasvistempuran. Oli hieman suolatonta kun en tajunnut pyytää soijakastiketta, mutta hyvää silti. Tämän lisäksi Taka sitten tarjosi pari ilmaista drinkkiä, raakaa lohta, jotain tuntemattoman näköisiä rullia jotka maistuivat hieman erikoiselle ja selvisi että ne oli nattoa, eli mädätettyjä papuja. Eli ollut läheskään niin pahaa mitä luulin että se olisi ollut.

Nyt kello on 23.30, Zach ja Marqitis ei olleet huoneessa kun tulin tänne, joten veikkaukseni on että ne varmaan tulee joskus yhden aikoihin ja Marqitis on todennäköisesti taas ihan vitun pilvessä. Nyt kuitenkin unta palloon ja huomenna taas ihanasti herätyskello soimaan puoli seiskalta.

Day 25 – Sep 23

Huomasin että jenkit tunkee tuota ranch-kastiketta joka saatanan ateriaan mitä ne syö. Ranskalaisiin, leivän väliin, salaattiin, lähes kaikkialle suolaiseen. Mutta on se kyllä hyvääkin, en sitä kiellä.

Koulussa käytiin ensin hieman valaisukurssilla lamppujen vaihtoa ja uudelleen asettelua, oli taas vaihteeksi aika kuumottavaa olla ilman valjaita hieman lähes 10 metrin korkeudessa tikkailla.

Myöhemmin olin taas Chopper Blackin nauhoitus teoriatunnilla aivan vitun pihalla kun se selittää naama punaisena SSL:n tiskistä. Kun se lopuksi kysyy että onko jotain kysyttävää SSL:n tiskistä (tämä oli siis viimeinen tunti jossa kyseistä tiskiä käsiteltiin), kysyn että miten liukuautomaatiota ohjelmoidaan, vastaus oli isoittava sormi ja ”Fuck you”. Myöhemmin sanoi että koska olen niin vähän aikaa niin tarvittaessa voi antaa aiheesta yksityisopetusta joku kerta.

Seuraavaksi päästiin taas oikein kunnolla sitten käyttämään sitä SSL:n tiskiä, mutta tällä kertaa ei enää nauhoitettu radiota kahdella erilaisella mikillä, vaan päästiin ihan oikein ruNpuja äänittämään 8 mikin voimin. Sitten taas hokattiin että siinä systeemissä on taas lisää kanavia paskana, joten uutta virheraporttia kehiin ja yritetään pärjäillä sillä mitä on. Sitten menin lyhyille päikkäreille koska näköjään nämä liian lyhyet yöunet ei riitä enää meikäläiselle. Myöhemmin illalla menin Erberts&Gerbets subiravintolan kautta takaisin koululle kun meillä oli AES (Audio Engineering Society) kerhon tapaaminen, jossa tämä samainen SSL:n käyttöä opettava opettaja, Joe Mabbott, oli pitämässä esitelmää itsestään ja studiostaan. Ensi viikolla käymme tutustumassa sitten hänen studioonsa, jonka hän omistaa ”advisorini”, Chris Bloodin kanssa.

Noh, taas vaihteeksi elämä rankaisee; Kun pääsen pois niin huomaan että kännykästä on akku loppu. Kämpillä huomaan että Marqitiksen ja Zachin huoneen ovi on kiinni, joka yleensä on aika lailla ”älä tule” -merkki. Sitten siinä varovasti koputin, laitoin puhelimen lataukseen ja odotin minuutin verran, kun mitään vastausta ei kuulu niin menen sisään ja kuulen että Marqitis on suihkussa. Sitten kun hän menee suihkusta pois, menen tarpeille vessaan ja Marqitis on tässä välissä häipynyt.

Tulen takaisin ja huomaan että keittiön pöydällä on joku ihme sidottu muovipussi, otan sen käteen ja tutkiskelen sitä hetken. Huomaan nopean puoleisesti että siellä on käytetty kondomi sisällä, ja että se pussi vuotaa ihanasti spermaa. Pistin vihaisen viestin Marqitikselle aiheesta ja hän tuli muutaman minuutin päästä siivoamaan keittiönurkkauksen pöydän ja heittää sen kondominsa menemään.

Loppuillasta ei tapahtunut mitään ihmeellisempää, nörtteilin ja menin nukkumaan.

Day 26 – Sep 24

Olen muuten saanut aikamoisen yliannostuksen Beatlesia täällä. Sitä näkee koulun seinillä, ihmisten paidoista, kuulee radiosta, ostarilla oli beatles-kupit alennuksessa, jengi pelaa sitä beatles rocbandia xboxilla ja joka vitun ikinen maikka puhuu ja hehkuttaa niitä, ja varsinkin kuinka ne "pelasti amerikkalaisen nykymusiikin". Vielä kun ne olisi olleet amerikkalaisia eikä brittejä, niin se olisi ehkä vielä auttanut asiaa astetta enemmän.

Aamulla heräsin kerrankin itsekseni joskus kahdeksan aikoihin, mutta minulla oli herätyskello soimassa yhdeksältä, sillä minulla oli 10.30-11.55 Chris Bloodin kanssa käyttötasotesti, että saan kolmostason studiokäyttöoikeuden, mikä käytännössä tarkoittaa että saan käyttää itsekseni kaikkia koulun studioita, paitsi kahta SSL-studiota. Testi itsessään kesti noin 10 minuuttia, sitten vaan leikin kaiken maailman hardisleluilla kuten Distressor, Massey, API, Manley, GML, 1176, Apogee ja niin edelleen. Kamarunkkaus on kyllä kivaa joo, mutta kun ainoa lähdemateriaali on yhdellä mikillä mikitetty heikolla signaalilla oleva radio josta tuli klassista musiikkia, niin eipä siinä jaksanut kauaa niiden kanssa leikkiä, kun se tuntui aika tarpeettomalta.

Sitten olikin päivän ainoan tunnin vuoro, eli ”Artist & Industry seminar”. Viime kerralla oli se big band joka soitti 1930-luvun jazzia noin 10 kappaleen verran, tällä kertaa oli koulun johtaja Harry Chalmiers akustisen kitaran kanssa. Käsittämättömän hyvä kitaristi ja tunteikas laulaja, mutta eniten vitutti se että se soitti ainoastaan kaksi kappaletta ja käytti 3/4 ajasta kaiken maailman ”tämä meidän koulu on maailman paras koulu” propagapaskan jauhamiseen, joka ei kiinnostanut niin vittu millään tavalla.

Sitten menin taas koulun kahvilaan istumaan, toteamaan että siellä ei taaskaan ole ihmisruokaa ja syömään ylihintaisia leipiä. Tällä kertaa onneksi tajusin että siellä on voileipägrilli, joten sain siitä paninin.

Ihmiset varsinkin täältä asuntolalta, kuten kämppikseni Marqitis, ihmettelevät että miksi en käytä koulun studiotiloja hyväkseni, kun minulla olisi siihen mahdollisuus (ja minulla on muutenkin 2-3 numeroa suurempi käyttöoikeus kuin heillä). Sitten kun heitän vastapalloon toteamiskysymyksen, että ”toki mä voin teitä nauhoittaa, onko teillä biisit valmiina”, niin vastaus on ollut aina ”ei”. Tyhjästä on paha nyhjäistä ja niin edelleen.

Nyt istun tässä kämpillä yksin ja huomasin että mulla on joku metrin pituinen linnunpaska-raita mun vasemmassa lahkeessa, Zach on taas vaihteeksi lähtenyt kotio käymään ja Marqitista ei näy missään.

Illalla sitten kävelin tylsistyksissäni ympäri asuntolaa ja huomasin että huoneessa 412 on jonkin sortin bileet. Sitten menin kuokkimaan sinne ja huomasin jossakin vaiheessa että alan olemaan sellaisessa humalatilassa että kuitenkin haistan ja maistan vielä jotakin, niin ehkä nyt olisi hyvä aika lähteä suihkun kautta nukkumaan. Mutta tulipahan pelattu beer pongia ekan kerran elämässäni. Hauska peli.


Seuraava >>