Aamupala. Miian ostama Mango haisi mielestäni pahalta, joten hän sai syödä sen itse. Vein lähes kaikki likaiset pyykit viereiseen pesulaan niin ovatpahan puhtaina matkalaukussa. Reilu 5 kiloa, $85, 4 tunnin päästä sai kuulemma hakea.
Meillä alkoi kummallakin olla käteinen raha loppu, minulla oli joku $80 pesoa ja Miialla ei sitäkään. Pieni budjettilaskelma että tarvitsisimme $2500 näille kahdelle viimeiselle päivälle. Walmartille nostamaan rahaa, mutta emme kaskeneet tuohon sitä melkein $500 mikä meillä meni nyt Walmartiin (ostimme mm. Hydrokortisonia ja litran purkin jugurttia Miian palaneelle selälle, syötävää ja tuliaisia).
Kävelimme postille viemään postikortit, myyjä meinasi yliveloittaa minua postimerkeistä. Näimme matkalla hostellille raskaana olevan kissan.
Hostellilla kamojen purku ja heti perään puistolounas. Mandariinilimu, neljä empinadaa puoliksi ja donitsi per naama. Vieressä kuvasivat jotain ohjelmaa, näytti aika matalan budjetin hommalta, eli se voi olla ihan mitä tahansa polttariporukan, youtube-kanavan tai pienen budjetin Jackass/Duudsonit henkisen tv-ohjelman väliltä. Mutta joku Luchador-painija siellä oli joka hakkasi toista miestä vatsaan.
Käytiin vihdoinkin siinä Las Palapasin viereisessä kirkossa, siellä oli noin 25 Jeesus-patsasta. Kirkossa oli avoimet ovet ja ilmeisesti joku pyhäkoulu juttu menossa lapsille.
Tässä Cancunin keskustassa oli todella komean näköinen paikka jota kokoajan luulimme karaokebaariksi, kävimme vihdoinkin sen aulassa ja selvisi että se oli hotelli Xbalamque. Heillä oli taidenäyttely jossa sai käydä ilmaiseksi. Miia haikaili ulkona näkyvän uima-altaan perään. Ehkä sitten ensi matkalla otamme hotellin jossa on uima-allas.
Haettiin pyykit. matkalla hotellille kysyin parturin hintaa. $120 ja $130. En ottanut, sillä Mercado 23:lla se oli $35. Näin jälkikäteen harmittaa kun jopa tuo $130 (~6€) on murto-osa siitä mitä se olisi maksanut Suomessa.
Jugurttia kehoon. Ensin Miian selkä ja sitten minun rinta ja jalat. Itse en tarvinnut eilen jugurttia koska pystyin nukkumaan selälläni, mutta kyllä tuo rinta alkoi olemaan jo aika liekeissä. Miialla oli hauskaa hivellessään sitä minun keholleni, jugurtti oli kylmää ja minusta pääsi hassuja tuskan parahduksia. Mitä jos siivooja tulee ja näkee tämän tilanteen kun minä makaan sängyssä keltaisen sadeviitan päällä aataminasussa ja Miia levittää jugurttia mun päälle?
Suihku ja päikkärit. Miia pakkasi matkalaukun sillä aikaa. Katsoimme leffan loppuun kun heräsin. yritimme tehdä check-inin TUIn nettisivuilla, mutta se epäonnistui. Olimme taas 2 eri rivillä, tällä kertaa vieläpä kauempana toisistamme.
Viimeinen ilta, aurinko ei ole vielä laskenut. Menemme Las Palapasille ja otamme välipalaksi Miian valitseman $45 Chorizo Mega Burriton, joka jaettiin puoliksi, jälkiruoaksi ilmainen maistiaischurro. Istahdimme penkille ja siinä tuli joku nainen että saako tehdä meistä portretin 10 peson hintaan. Oli niin halpa hinta että kyllähän siihen piti suostua.
Hostellille vaihtamaan vaatteet viimeistä illallista varten. Jalkani ovat niin turvonneet että kengät ovat tuskastuttavan tiukat. Miialla on hieman samantyyppisiä ongelmia ja joutuu vaihtamaan asua kahteen kertaan. Asu on liian pieni ja palovammat sattuvat, joten mieluummin joku asu päälle jossa on mukavampi olla.
Jos ikinä aiotte mennä Cancuniin, niin älkää missään tapauksessa menkö Picana & Grilliin syömään. Meitä ei ensinnäkään huomioitu mitenkään kun tulimme paikalle, odotimme toista minuuttia ennen kuin kukaan näistä 5 tarjoilijasta näki meidät. Istuimme pöytään jossa oli edellisten ruokailijoiden salsat jäljellä, ja nähtävästi he tekevät näin jokaiselle, sillä näimme että viereisissä pöydissä nämä salsakipot eivät vaihtuneet vaikka seurueet vaihtuivat. Me emme saaneet nachoja millä dipata näitä salsoja vaikka 3 eri tarjoilijalta niitä pyysimme ja kaiken lisäksi ruokani salaatti oli homeessa. Kaiken lisäksi he reklamointimme jälkeen kehtasivat laskuttaa täyden hinnan ruoasta, joten Miia meni räyhäämään heidän esimiehelleen ja sai jotain alennusta ruoasta. Ehkä suurin pettymys koko reissullamme, ja koska tämä oli meidän viimeinen illallisemme, niin jäi todella inhottava maku suuhun.
Onneksi sen pahan maun sai huuhdottua alas Litropoliksessa kolmen tuopin voimin. Litropoliksen baarimikko otti meistä kuvan ja laittoi kuvan heidän Facebook sivuilleen. Jätimme hyvän tipin. Nopea kierros Las Palapaksella, joku klovnipelle esiintyi, siinä oli taas aivan hirveä ihmislauma ympärillä. Saimme lisää ilmaisia maistiaischurroja.
Hostellilla Julie korkkasi pullon tequilaa ja pisti pullon kiertämään. Yhden aikoihin vatsani sanoi sopimuksen irti ja minun oli pakko mennä vuoraamaan vessaposliinia. Miia tuli tuntia myöhemmin huoneeseen, olin jo nukahtanut siinä vaiheessa.
Päivän kävelysaldo: 10,5km
Seuraava
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti