tiistai 28. elokuuta 2012

Chicos vaihtoi salaattinsa, boikotoin kunnes vaihtavat uudelleen

*kuvia klikkaamalla näet kuvat isompina, ettäs tiedätte*

Kirjoitin tästä jo aikaisemmin Facebookissa otsikolla "Paskimman maksullisen ravintolasalaatin kunniamaininta menee Chicosin vihersalaatille (á 3€)" kun asia oli ajankohtainen, mutta ajattelin kuitenkin jakaa tämän kaikille teille salaatin ystäville koska tämä on astetta "julkisempi" foorumi, jota on helpompi jakaa ihmisille.

Eli homman nimihän on sellainen, että painoin tuossa vielä jokusen aikaa sitten 135kg, mutta sittemmin olen tiputtanut painoni 110kg tienoille. Eli olen läski edelleen, mutta en enää nykyisin syö ranskalaisia perunoita yleensä muuta kuin pakon edessä. Aina kun söin S-ryhmän amerikkalaistyyliseen ravintolaketjuun kuuluvassa Chico'sissa, niin vaihdoin ranskalaiset aina heidän salaattiinsa.

Otetaan tähän alkuun kuitenkin kuva siitä vanhasta salaatista, joka sisälsi siis tomaattia, kurkkua, salaattia, papaijaa (sekä mahdollisesti jotain muuta mitä unohdin) ja yrttiöljyn, joka olisi ihan jo yksinäänkin ollut todella ruokaisa vaihtoehto ilman tuota hampurilaista. Juurikin tämän salaatin takia olisin voinut melkein laskea itseni kyseisen ravintolan vakioasiakkaaksi, sillä kävin siellä parhaimmillaan parikin kertaa viikossa syömässä.


Mutta tosiaan joku valopää kuitenkin sitten päätti toukokuussa että vaihdetaan tuo hyväksi todettu amerikkalaistyylisen salaatti sitten vihersalaattiin. Tulin uimahallista ja tilatessani huomasin että salaatti oli vaihtunut ja tarjoilija siinä sanoi minulle että se salaatti on aika erilainen kuin aiemmin, mutta tilasin sen kuitenkin koska se näytti menussa "paperilla" kuitenkin ihan hyvältä.

"Vihersalaatti: Salaattia, kurpitsansiemeniä ja inkiväärivinaigrettoa" - Oikealla lisäksi maininta: "Voit vaihtaa annoksen lisukkeen veloituksetta tai tilata useamman hintaan 3,00/kpl."

Kun sitten sain tämän hampurilaisen ja salaatin pöytääni, niin ihmettelin kun tarjoilija laittoi eteeni ensin hampurilaisen ja salaatti tuli erillisellä lautasella, ja ihmettelin mielessäni tämän noin kahden sekunnin aikana että taitaapas olla iso salaatti. Kuten jotkut varmaan saattoivat jo jenkkivaihdon -blogiani lukiessaan näin päätellä, niin olen perusluonteeltani olen vahvasti pessimistinen realisti, mutta osaan nauraa varsinkin huonolle huumorille. Mutta petyin kyllä niin vahvasti että olisin kyllä oikeasti halunnut nähdä kuinka norsunvitulla ilmeeni oli kun eteeni kannettiin tämä lautanen:


Mutta en voi syyttää tästä kyseisen Chicosin henkilökuntaa tai kokkia, koska he tekivät oman työnsä erinomaisesti kuten pitikin, mutta ongelma on korkeammalla taholla, jossa menut on laadittu. Ideana tuo nyt on vähän sama kuin vaihtaisi hanasta keskioluen ykköseen. "Melkein sama asia".
Tein tästä sitten kirjallisen reklamaation S-ryhmälle heidän nettisivunsa palautelomakkeen kautta jossa ilmoitin selkeästi että aion kirjoittaa tästä sosiaalisessa mediassa ja blogissani (harmi ettei alkuperäistä viestiäni ole tallessa). Sain vastauksen kyseisen ravintolan ravintolapäälliköltä 21.5 (kävin syömässä 16.5) ja vastaus kuului näin:

Hei!
Kiitos palautteestanne! Sehän on aina tervetullutta toiminnan kehittämisen kannalta.
Pitkään listoilla olleiden tuotteiden muuttaminen tai poistaminen aiheuttaa aina reaktioita ihastumisesta vihastumiseen. Toisaalta asiakkaat kaipaavat vaihtelua, ja tämä on lähinnä ollutkin syynä salaattilisäkkeen vaihtamiseen. Palautteiden pohjalta tavanomaisen jenkkisalaatti-kurkku-tomaatti -linjan sijaan tuotekehitysryhmä halusi kokeilla laadukkaampaa romaine-salaattia ja vähän jotain erilaista lisäkettä eli kurpitsansiemeniä ja inkivääri-jalapenovinaigrettea. Olen pahoillani, ettei se Teille maistunut. Ulkonäöllisesti vihersalaattihan ei ole värikäs ja siten tietysti tylsemmän näköinen kuin edellinen lisäkesalaatti.
Olen välittänyt terveiset kehitysryhmälle, joka arvioi palautteiden perusteella jatkotoimenpiteitä. En voi tältä istumalta luvata, että vanha suosikkinne palaisi sinänsä listoillemme mutta toivon, että uskaltaisitte vielä joskus palata asiakkaaksemme.
Kiitos vielä palautteesta ja aurinkoista loppukevättä!
Ystävällisin terveisin
Mirka Kettunen
ravintolapäällikkö
HOK-Elanto
Chico's Vuosaari
Mutta ainakaan vielä tätä kirjoittaessani, eli kolme kuukautta myöhemmin, vihersalaattia ei ollut vielä vaihdettu menusta pois. Jatkan boikottiani kyseistä ravintolaryhmää kohtaan niin kauan kunnes vihersalaatin tilalle on vaihdettu joku järkevä ranskalaisten korvike.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Tekstin kääntäminen on taitolaji

Onko kukaan muuten koskaan kiinnittänyt huomiota siihen kuinka naurettavilta Slayerin ja monen muun metallibändin lyriikat kuulostaa jos ne kääntää suomeksi? Otetaan vaikka tuolta randomilla joku ihan mikä tahansa Slayerin sanoitus, tällä kertaa valitsin "Bloodline" kappaleen levyltä "God Hates Us All", eli "Jumala vihaa meitä kaikkia". Bloodline kääntyy suomeksi hieman kömpelösti, mutta lähin muoto olisi "sukupuu" ja kertoo ilmeisesti vampyyreistä. Jos joku tietää paremman käännöksen, niin kertokaa ihmeessä :) Ensimmäisen säkeistön ja kertosäkeen alkuperäiset englanninkieliset sanoitukset:
"Eternal the kiss I breath
Siphon your blood to me
Feel my wounds of your god
Forever rape mortality
I smell of death
I reek of hate
I will live forever
Lost child pay the dead
Bleeding screams of silence
In my veins your eternity

I'll kill you and your dreams tonight
Begin new life
Bleed your death upon me
Let your bloodline feed my youth"
Sitten jos ne käännetään sanasta sanaan suomeksi:
"Ikuinen suudelma jonka minä hengitän
Lappaa veresi minulle
Tunne sinun jumalasi aiheuttamat haavani
Ikuisesti raiskaa kuolevaisuutta
Minä haisen kuolemalta
Minä löyhkään vihalta
Minä tulen elämään ikuisesti
Kadonnut lapsi maksaa kuolleelle
Vuotavat kiljumiset hiljaisuuden
Minun suonissani sinun ikuisuus

Minä aion tappaa sinut ja unelmasi tänä iltana
Aloita uusi elämä
Vuoda sinun kuolemasi minun päälleni
Anna sukupuusi syöttää nuoruuttani"
Tämä on myös syy minkä takia esimerkiksi todella useasta paikasta ja usealle kielelle käännetyt teokset, kuten esimerkiksi Raamattu tai Koraani, saattaa muuttaa aika vahvasti muotoa, jotta siitä tulisi ymmärrettävää tekstiä käännetylle kielelle, jolloin myös saattaa tulla väärinkäsityksiä siitä mitä alunperin kirjoittaja tarkoitti. Jotta tuo sanoitus olisi edes jotenkin järkevämmän kuuloiseen runomuotoon, muotoillaanpa tekstiä hieman yrittäen kuitenkin minimoida sanoitusten viestin väärentymistä.
"Ikuisella suudelmalla imen veresi minuun
Jumalasi aiheuttavat haavani tekivät minusta kuolemattoman
Haisen kuolemalta, löyhkään vihalta ja elän ikuisesti
Orvot maksavat hengellään, virraten ikuisesti suonissani

Tapan sinut ja unelmasi illalla
Luoden uutta elämää
Vuodatan kuolemasi päälleni
Veresi pitää minut nuorena"
Ei edelleenkään parasta A-ryhmää, mutta lähes käyttistä.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Rahaa ja numeroita

Joo, Natalie Ditter lähetteli viestiä McNally Smithistä että sen 200 dollarin deposit feen voi käydä noutamassa heidän toimistostaan... Pyysin josko sen saisi tilisiirrolla tai käteisenä kun jenkkishekkien lunastaminen Suomesta on enemmän kuin vaikeata.

Samalla tossa pari viikkoa sitten tuli arvosanatkin postissa:

Artist & Industry Seminar I: pass
Musical Acoustics: B+
Studio Maintenance I: B-
Basic Rigging: B+
Introduction to Stage Lighting: A-
Sound System Design and Installation: A
Mix Theory II: B-
Record Theory III: B
Mix Lab II: A
Record Lab II: B+
Daw Editing: A-

Eli meni paremmin mitä odotin. On muuten vieläkin tekemättä ne moodle-tehtävät, pitäsköhän pikkuhiljaa alotella.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

USA-reissun tiivistelmä

Eli tässä kaikki jenkkireissuni matkablogit kivasti koostettuna yhdessä postauksessa ja vieläpä kronologisessa järjestyksessä (löytyvät myös USA tagin alta):


  1. (Aug 15) Jenkkeihin lähtö
  2. (Aug 29) Last Night In Finland
  3. (Aug 30 - Sep 8) Ensimmäinen kouluviikko – Byrokratian riemuvoitto
  4. (Sep 9 - Sep 18) SSL, WTC, BBQ, LFO, HC, DAW, WTF, ETC
  5. (Sep 19 - Sep 24) Palohälytyksiä ja käytettyjä kondomeja
  6. (Sep 25 - Oct 4) "Incomplete assignments and improvised deliverables will not be considered"
  7. (Oct 5 - Oct 11) Pussi Nuudeleita
  8. (Oct 12 - Oct 20) Mid Terms
  9. (Oct 21 - Oct 31) Asuntomurtoja ja nauhoitussessioita
  10. (Nov 1 - Nov 10) Melkein muistin kirjoittaa blogia.
  11. (Nov 12 - Nov 17) Keikkaa keikan perään
  12. (Nov 18 - Dec 1) Rakkuloita jaloissa
  13. (Dec 1 - Dec 12) Viimeisiä viedään
  14. (Dec 13 - Dec 17) Sattuu ja tapahtuu
  15. (Dec 17 - Dec 22) Suomi Finland Perkele, täällä ollaan
  16. Tämä viesti
  17. (Feb 5) Rahaa ja numeroita


Jos pitää tässä vielä jotain möykätä, niin meikäläisistä johtumattomista organisointiongelmista huolimatta oli ihan kiva reissu.

Suomi Finland Perkele, täällä ollaan.

Day 110 – Dec 17

Perjantai, jatkoa edellisestä.

Kuten varmaan luitte, niin meikäläisen lento peruttiin 5 tuntia ennen itse varsinaista lentoa. Keski-Euroopassa joku vitun lumimyrsky. Sitten siinä voivottelin asiaa ihmisille, sain “sympatiaa”, mutta perus-ameriikkalaiseen tapaan se ei meinaa yhtään mitään. Soitin sitten kuitenkin asuntolan pääjehulle että homma meni reisille ja pitäs saada yöpyä kämpillä vielä sunnuntaihin asti. Onneksi en ollut vielä palauttanut avaimia ja homma onnistui, ei olisi meinaan yhtään napannut ottaa ylimääräistä hotellilaskua tähän päälle. Vaikka olisinkin halunnut mennä saunaan. Toivottavasti ensi viikolla pääsen.

Menin siinä sitten kämpille, purin laukusta virtajohdon, heitin patjan takaisin lattialle (kyllä, olen nukkunut viimeiset 4 kuukautta lattialla ja sen takia torakat ovat kävelleet sängylläni) ja menin nukkumaan ja surffaamaan koneelle. Vitutti niin paljon että en edes syönyt koko loppupäivänä.

Day 111 – Dec 18

Lauantai.

Mutsi lähettää mulle tekstarin, että se lento jolla mun piti olla lensi joka tapauksessa. Otsan kyy-käyrä sen kun jatkaa kasvamistaan. Menin takaisin nukkumaan. Sitten joskus kahden aikaan päivällä se kertoo että Amsterdamin lentokentällä oli yöpynyt yli 8000 ihmistä kun liikenne oli seis. Hymyilin.

Tein siinä jotain moodle-tehtäviä reissuun liittyen kuten “mitä odotat matkalta” mikä piti palauttaa ennen matkaa... hups. Marqitis ja Zach oli vielä kämpillä, Zach siinä pakkaili kamojaan ja lähti jossakin vaiheessa sitten kuitenkin menemään kun sen äiti tuli hakemaan sen. Marqitiksen bussi lähtee vasta sunnuntai-aamuna. Siinä sitten Zachin lähdettyä näin pöydällä sipsipussin. Kysyin Marqitikselta siitä ja otin sitten siinä muutaman. Tämä vanha totuus kaljasta pätee myös sipseihin; Ei niitä voi nyt vaan ottaa yhtä. Söin ne kaikki.

Lähdin siinä sitten alakerran kauppaan, tarkoitus oli ostaa hieman Mikes Hard Lemonadea (täkäläinen vastine lonkerolle), mutta ne oli loppu. Tyydyin sitten ostamaan Suljettavalla korkilla varutetun tölkin(!) Monster Energy drinkiä, ison pussin pippurilla maustettua beef jerkyä, suklaata, sipsejä ja sitten kävin ostamassa Subwaysta footlong flatbed chipotle chicken sub combo mealin..

Sitten menin kämpille, söin ne kaikki (paitsi söin sen subin Subwayssa) ja sitten vatsa antoi varoitusmerkin “nyt”, nousin paniikinomaisesti sängystä, haaroista kuuluu RIIIIIIIPS ja haaroihin tuli reikä. 20 sekuntia sen jälkeen tuli ripuli, vessapaperi loppui ja tapoin samalla vikan torakkani jenkeissä.

Noh, kun vatsa rauhoittui, niin ei siinä sitten muuta kun ihmettelemään että mistäs helvetistä mä repäsen uudet housut (no pun intended). Kello oli noin 20:20. Sitten Marqitis sanoi että hän lähtee etsimään sitä bussiasemaa josta hänen bussinsa huomenna lähtee. Siinä vaiheessa meikäläisen päässä välähti ja ajattelin että Macy's saattaisi olla auki. Lähdettiin siinä yhtä matkaa ja hiljaiselta näytti. Kaikki valot oli himmeänä. Mutta kun pääsin ovelle, huomasin että valot sisällä päällä ja ovet aukenivat niistä vetäessä; Se oli joulusesongin takia auki yhdeksään asti! Marqitis jatkoi siinä matkaansa bussiasemaa etsimään, minä taas lähdin etsimään itselleni housuja.

Ironista kuitenkin oli, että vaikka kauppa oli auki joulusesongin takia, olin silti ainoa asiakas koko vitun puljussa. Tuli kuitenkin taas todettua kuinka perseestä on olla D-koon asiakas vaatekaupassa. Ylävartalon vaatteissa löytyy kokojan vaikka kuinka paljon (ja sen takia mulla on noin 200 t-paitaa ja kolmet housut), mutta löydettiin myyjän kanssa tasan yhdet farkut jotka mahtui mun päälle. Tuli todettua että sillä myyjällä oli kuitenkin kiva peppu ja ilmeisesti polvet lukossa kun se kurotti aina joka kerta jalat suorana jopa alimmalle hyllyle.

Sitten menin American Burger Bariin ja näin siellä Takan. Taka on siis joku manageri siinä japanilaisessa Sakura-ravintolassa. Lisäksi näin Jamesin (tarjoilija joka on siellä yleensä kun menen sinne syöämän) joka oli suu auki että mitä mä vielä täällä teen. Siellä oli myös meidän RA:t Brice ja John-Carlos. Pelattiin siinä muutama erä bilistä ja Brice tarjosi parit drinkit meikäläiselle. Kerroin heille meikäläisen lempijuomasta: Minttuviina + cola. Olivat ensin hieman silmät pyöreenä että “toi EI VOI olla hyvää”. Sitten siinä maistatutin sitä ja sitten niitä tilattiin ainakin 3 sen jälkeen. Mutta ei meikäläisen toimesta.

Tämän jälkeen menin kämpille. Kevyttä surffailua, facebook, xnxx, unta palloon.

Day 112 – Dec 19

Heräsin, kello oli 8:55. Huudan Marqitikselle että eikös sen bussi lähtenyt kello 9. Siinä se sitten jotain arpoi ja sanoi “no”. Se sitten siinä lähti jossakin vaiheessa ja huomasin että se jätti tiskit tiskaamatta. Eipähän ole mun ongelma kun tulevat takaisin.

Mutsi siinä sitten soitti jossain vaiheessa ja se alkoi siinä jotain pelottelemaan etten pääse pois maasta tai en pääse myöhemmin uudestaan Jenkkeihin, kun sitten siinä tajusin että mun viisumi vanheni eilen.

Keräilin itseäni vielä hetken aikaa joskus kello 12 pistin kamat kasaan ja huomasin että mulla ei mahdu kaikki kamat laukkuun. Piti priorisoida ja jätin pyyhkeen, tyynyn, peiton, rikkinäiset housut sekä kahdet kuluneet adidaksen lenkkarit. Sitten menin luovuttamaan huoneen avaimet ja kysyin että tietääkö se taksin numeron. Ei tiennyt, joten katsottiin sitten google mapsista lähin. Soitin sinne ja sanoivat että taksi tulee noin 15-20 minuutin päästä alas.

Menin sitten siinä about saman tien alas ja vähän nautin siitä raikkaasta ilmasta sen 15-20 minuuttia siinä. Sitten siihen tulee paikalle auto, kysyin että meneekö se lentokentälle. Heitän laukun takaboksiin ja menen sisään. Sitten kysyn että missä sen mittari on. Sitten se vastaa “ei oo mittaria, eikö se sanonut puhelimessa että se on 30 dollaria?” - eli mä vittu tilasin vahingossa pimeän taksin. Hyvä google! Hieman kuumotti siinä kyydissä, mutta se kuitenkin sitten ajoi ihan normaalisti perille. Meinasin tosin unohtaa hatun ja hanskat autoon.

Lentokentällä sitten se taksikuski pelotteli vuorostaan että ne napsauttaa lisämaksua mulle jos mun laukku painaa enemmän kun 50lb. Siinä oli sitten ulkona vaaka, se näytti että se painoi 55,5lb. Mutta sitten kun menin sisälle kaikki meni aika normaalisti, mutta huomattavasti helpommin kuin jenkkeihin meno. Check in, erroria screenillä, tyyppi ihmettelee mun papereita, jätä laukku hihnalle, boarding pass taskuun, ota vaatteet ja kengät pois, mene läpivalaisuun ja laukku kaksi kertaa. Sitten hetki hengähdystä, Caribou Caramel Cooler nassuun ja vessaan pissalle ennen kun menin koneeseen. Näytin passini ainakin 5 kertaa ennen kun pääsin koneeseen.

Lentomatka oli noin 7000 kilometriä Minneapolisista Amsterdamiin. Kokeilin meille annettuja ilmaisia luureja, mutta noin 20 sekunnin kokemuksella totesin että ovat sen verran epämukavat ja hirveän kuuloiset, että mielummin pistän mun suljetut Sennheiserin luurit päähän. Istun koneessa Jon-nimsen nykiläisen miehen vieressä, jolla on ruotsalainen sukunimi, norjalaiset sukujuuret, meni Suomessa naimisiin ja on matkalla Englantiin.

Muuten lento oli aikalailla samaa kuin olisi ollut kotona. Istun pimeässä ja tuijotan ruutua. Oheistoiminta tänä aikana: Yritin aloittaa Inceptionin katsomisen lentokoneessa, mutta ei keskittymiskyky riittänyt siihen, joten pistin Tom Cruisen ja Cameron Diazin tähdittämän Knight and a Day kevytkomedian pyörimään. Sen jälkeen Predators elokuvan. Join kokiksen. Söin juustotortellinipastaa, koska en tykkää kanankoivista. Join maitokahvia ja vettä. Predatorsin jälkeen pelasin kolme ja puoli rundia in flight triviaa, eli vähän niinkun lentokone trivial pursuitia. Voitin näistä kolme. Kävin veskissä. Katsoin A-teamin ja totesin todella paskaksi elokuvaksi.

Sitten laitoin musiikin päälle, “Sen piti olla normikeikka” -kirja auki, totesin että sivulla 44 on virhe ja söin banaanin sekä muffinssin “aamiaiseksi”. Kello on tässä vaiheessa noin 23 St Paulin aikaa, eli matkaa on takana noin 10 tuntia ja kartan perusteella olemme noin Liverpoolin kohdalla ja takana 6620 kilometriä. Ehdin lukemaan noin 80 ensimmäistä sivua ennen kuin laskeuduimme.

Jossakin vaiheessa lentoa tajusin että voisin äänittää lentokoneen tausta-ambienssia. Sitä ei koskaan tiedä missä sitä saattaa tarvita. Tein saman täällä Schipholin lentokentällä, jossa vikat dollarit muuttuvat syötäväksi. Tarkemmin sanoen jugurtiksi, sämpyläksi ja suklaalevyksi. Siirsin kellot samalla Amsterdamin aikaan. Huomasin samalla jostain mainoksesta että täällä on tunnin verran ilmainen netti. Ei kai siinä sitten muuta kun linjat kuumaksi, kello kuitenkin on 8:15 ja lento lähtee 9:45.

Sitten jonottamaan. On kyllä vähän eri meininki täällä; Eivät edes katsoneet meikäläisen passia vaikka sitä tarjosin. Sitten bussilla lentokoneelle, tuijotan hämmentyneen näköistä vauvaa jonossa ja istun yksin kolmannessa rivissä. Luin taas hieman taas “Sen piti olla normikeikkaa”, söin sämpylöitä ja join mehua. Sitten jossakin vaiheessa edessä istuva bisnesluokan runkkari pistää istuimensa hieman “rennompaan kulmaan”, joten olin hieman oli ahdasta. Siirryin jossakin vaiheessa loppumatkasta siihen viereiseen penkkiin torkkumaan.

Mutta kun saavuttiin Helsinkiin huomasi taas millaista pelleilyä tuolla jenkkien päässä on... Kukaan ei edes tarkistanut mun passia kun mä saavuin Helsinkiin! Jenkkien päässä se tarkistettiin 2 vai 3 kertaa ja otettiin oikein sormenjäljet ja kaikkea.

Sitten isä ja äiti tuli hakemaan meikäläisen lentokentältä, olen nukkunut jetlagia pois heidän sohvallaan ja huomasin katsoa tietokoneen kellosta että nyt onkin jo keskiviikko(!), eli 3 päivää lavahti jonnekin.

Nonni, ei sit muuta kun levyt soimaan. Täällä ei oo enää mitään nähtävää.

lauantai 18. joulukuuta 2010

Sattuu ja tapahtuu

Vika viikko, final examit käynnissä.

Day 106 – Dec 13

Maanantaina aloitettiin aamu rigging tunnilla, väännettiin solmuja oikein kunnolla. Olin viimeinen kuka sai kaikki solmut valmiiksi, mutta sain kuitenkin tehtyä ne. Sitten Mix Labin finaalissa esittelin meikäläisen Apollo 440 tyylisen miksauksen opettajalle, se tykkäsi siitä että tein biisistä aika agressiivisen ja loopeista aika industrial henkisiä. A napsahti että rytinä kävi.

Sitten illalla taas tuli ihmeteltyä että kuinka tyhmiä jotkut osaa olla. Me ollaan oltu täällä nyt neljä kuukautta, niin viimeisellä viikolla neljä(4) eri tyyppiä kysyy, että voinko varata studion. Pahin rimanalitus kuitenkin tuli Chrisiltä, joka Facebookin välityksellä kysyi että voinko varata studion torstaiksi ja vieläpä tietyksi kellonajaksi. Ensinnäkin hommahan ei toimi sillä tavalla, koska jos tuolla haluaa varata etukäteen, niin pitää olla pari jolla on yhtä korkea taso kuin sinulla ja se että onko se studio ylipäätään vapaana silloin onkin sitten kokonaan toinen tarina.

Lisäksi kysyin että mitä se haluaisi että me äänitettäisiin. Sitten se sanoi että hän laulussa ja kitarassa, Antonio toisessa kitarassa, Kevin bassossa ja Peter rummuissa, ja sen pitäisi kuulostaa prolta. Tässä vaiheessa alkoi jo hälytyskellot soimaan päässä ja kysyin siinä sitten että onko jätkät treenanneet sitä biisiä, soittaneet sitä yhdessä tai ovatko ne edes kuulleet koko biisiä. “Kyllä” -vastausten määrä oli nolla, mutta sitten se yritti jotain vääntää “lasketaanko se että ne oli soittaneet kerran(!) sitä biisiä koulukauden alussa(!!)?” Tähän vastasin että “Lasketaanko se että kävin syksyllä viimeksi suihkussa?”

Mikäli et seurannut blogiani aiemmin, niin äänitin Chrisiä aikaisemminkin kahdesti. Hän halusi pro-jälkeä myös silloin, niin käytimme nauhoittaessamme pelkästään hänen laulu- ja kitarasuoritustaan yhteen kappaleeseen yli 7 tuntia eräänä iltana, koska ihan valehtelematta se on aika huono muusikko ja kitarassa oli noin 3 kuukautta vanhat kielet joita piti virittää noin 2 oton välein. Tässä vaiheessa ne ovat siis varmaan 4 kuukautta vanhat.

Illalla sitten vietin pitkän pätkän kirjastossa pänttäämässä Musical Acoustics tenttiä varten ja tehtiin “take home” osuus siitä tentistä, jonka täyttämisessä mulla meni valehtelematta kahtena päivänä yli 7 tuntia. Sen jälkeen American Burger Bariin

Day 107 – Dec 14

Aamulla Musical Acoustics tentti, meni odotettua paremmin. Toivon että pääsen läpi ainakin B-:llä.

Tentin jälkeen soitin Jacobille, sitten tajusin että se taitaa nukkua vielä ja pistin tekstarin että soittaa mulle kun on herännyt. Sitten mentiin ja kävin myymässä mun kitaran ja basson Capitol Guitarissa. Sain kitarasta puolet takaisin kuten myyjien kanssa sovittiin silloin kun ostin sen ja kanikonttorista ostamastani bassosta sain $50. Oli kyllä niin paska ruoska etten olis itekään enempää maksanut. Lisäksi asuntolalla eräällä toisella oli saman sarjan nelikielinen basso jonka se osti uutena ja siinä oli vielä enemmän vikaa, joten sanon omana mielipiteenäni että VÄLTTÄKÄÄ IBANEZIN GIO -SARJAN BASSOJA, OVAT AIVAN HIRVEETÄ PASKAA.

Sitten kun ei mulla muutakaan tekemistä ollut, niin kävin ihan vittuillakseni sen Musical Acoustics tentin jälkeen kysymässä sieltä studioilta että onko mikään studio vapaana tänään. Noh, yllätyksekseni Studio 2 (SSL Duality studio) oli vapaana. Varasin sitten sen ja ilmoitin Danelle (jolle olin jo aikoja sitten luvannut että äänitellään jos vaan saadaan studio varattua) että studio on varattu.

Menin sitten hetkeksi kämpille pötköttämään ja ennen kun mentiin studiolle äänittämään soitin Danelle ja kysyin että mitä me äänitetään. Siinä se sitten sanoi että se ei saanut Anthonyä laulamaan rnb-kertsiä, kysyin sitten Marqitista että haluaako se tulla. Se sanoi että se tulee vähän myöhemmin studiolle, lisäksi Dane sitten soitti Ianille että tulee vähän myöhemmin vetämään sen kertsin.

Ensin ideana oli että käytetään viime sessiota pohjana, äänitetään Danen toka verse ja sitten jätkät vetää sen rnb-kertsin. Ekaksi meillä tuli ongelmaksi se että me ei saatu samaa mikkiä mitä käytettiin viimeksi, eikä siellä studiossa myöskään samaa etuastetta eikä kompressoria jota me käytettiin viimeksi kun äänitettiin. Tämä uusi soundi joka saatiin SSL + C414 yhdistelmällä ei ollut yhtä rouhea (lue: säröytynyt) kuin Avalon + Distressor + U87, joten päätettiin että äänitetään eka verse uusiksi, niin soundi ei muutu täysin kun mennään tokaan säkeistöön.

Kun oltiin saatu eka verse äänitettyä noin puolitoista tuntia Danen perfektionismi-puuskan jälkeen, huomasin että sillä alkoi selkeästi ääni loppumaan. Sitten varovasti ehdotin että jos vaikka äänitettäisiin se kertsin “guide track” seuraavaksi, kun jätkät on kuitenkin nyt jo kaksi tuntia venannut että pääsisivät veivaamaan.

Dane sitten siihen vastasi “eiku mä vedän tän tokan säkkärin tästä vielä nopsaan”. Ilmeisesti ei tajunnut vinkkiä. Marqitis siinä sitten lähti noin 20 minuuttia sen jälkeen ja Ian noin puoli tuntia sen jälkeen. Eli käytännössä mitä tapahtui: sen sijaan että me käytettiin 20-30 minuuttia siihen että 2 laulutaitoista kaveria vetää yhden kertsin narulle ja sen jälkeen loput 3 tuntia siihen että Dane vetää osuutensa sen jälkeen, me käytettiin 3 tuntia ja 40 minuuttia siihen että Dane veti paskaa räppiä narulle ja tästä ajasta seisotettiin “sessiomuusikoita” kaksi ja puoli tuntia standbylla.

Lopputulos oli että Dane jäi ilman sitä kertsiä, jonka se olisi saanut narulle jos olisi vaan antanut jätkien mennä vetämään sen, sillä siihen olisi mennyt valehtelematta ehkä 20 minuuttia kun ne olisi saaneet sen purkkiin. Jos ne olisi olleet oikeita, maksullisia studiomuusikoita, niin olisi ollut kallis paukku Danelle seisottaa useampia sessiomuusikoita tarkkaamossa kolmatta tuntia sillä aikaa kun hän vetää osansa purkkiin.

Sessioiden jälkeen American Burger Bar odotti.

Day 108 – Dec 15

Pitkä peruspäivä koulussa. Aamun Sound System Design tunnilla saatiin kahvilan räkki tehtyä valmiiksi ja sen jälkeen oli Mix Theory tentti ja DAW Editing finaali, jossa piti editoida noin 60 sekuntia pitkä mainos. Sitten muutama tunti vapaata ja Studio Maintenancen tentti ja sen jälkeen American Burger Bariin surffaamaan ja sitten kotio.

Day 109 – Dec 16

Aamun valaisutunneilla tehtiin jotain järkevää tällä kertaa, sillä päivällä auditoriossa esiintyy Tower of Power, eikä bändi ehdi tehdä soundcheckiä, joten me sitten siinä valmisteltiin lava siihen kuntoon että se on suunnilleen lennosta valmis.

Sitten Chopperin Recording theory tenttiin. Kävin myöhemmin kysymässä tuloksen, sain B:n. Tyhmiä pikkuvirheitä suurin osa, osa taas oli sitten ihan vaan sellaisia joita en tiennyt (kuten mikä pianon pedaali on mikäkin ja mitä ne tekee). Recording Labissa sama juttu, pieniä reititysvirheitä (esim. otin signaalit kuulokemikseriin Channel Outputeista kun parempi vaihtoehto olisi ollut DAW Output), mutta sain kuitenkin äänitettyä tavaran pihalle oikein.

Sieltä sitten ravasin tsekkaamaan Tower of Poweria. Tuli muuten aivan pirun lujaa. Sen jälkeen mentiin Sam O'Sullivanin ja muutaman muun tyypin kanssa Food Courtille syömään. Sieltä menin sitten kämpille.

Olin ostanut Marqitikselle läksiäislahjaksi maailmankartan ja annoin sen Jacobille että Marqitis ei löytäisi sitä edes vahingossa (ei sitä koskaan noista tiedä). Jacob sitten harmitteli Facebookissa kun ei päässyt hyvästelemään meikäläistä face-to-face, kun hänen piti lähteä pois. Connor sitten antoi kartan minulle, kirjoitin siihen tussilla "I hope you can now name 3 countries south of Mexico" ja "With love from Finland, Anssi" ja annoin sen Marqitikselle myöhemmin.

Lähetin kiitos-sähköpostin koulun opettajille, sekä kiitin lisäksi äänimiehiä. Sitten mentiin Marqitiksen kanssa American Burger Bariin syömään, tarkoitus oli että olisin tilannut pihvin, mutta tultiin puoli tuntia liian myöhään, sillä se oli siirtynyt jo Happy Hour menuun, jossa saa pelkkiä apertiivejä. Tilattiin sitten kuitenkin chicken wingsejä, slidersejä tupla-annos mustakalaa sekä jaettiin chili-cheese-tater tots annos. Ja oltiin täynnä.

Tsekkasin myöhemmin illalla että mulle oli tullut KLM:ltä check-in sähköposti. Käyn huomenna tulostamassa sen koulun kirjastossa.

Day 110 – Dec 17

Nyt on hyvä meininki. Tänään kotiin.

Pakkasin kamat yöllä, heräsin joskus kello 10, kävin aamusuihkussa, Jeff Tickle tulee tsekkaamaan meikäläisen huoneen että kaikki on ok. Kirjoitan Suomeen lähtevät postikortit ja lähden vikalle Artist & Industry tunnille. Siellä opettajat soitteli kaiken maailman joulumusaa.

Sitten vielä vikat sapuskat koulun kahvilassa. Tilasin kokonaisen pizzan ja tarjosin pöydässä olleille slaissit. Tajusin että olisi melkein koko ajan pitänyt tehdä niin ja jakaa kulut, sillä se pizza maksoi 8 dollaria. Normaaleissa single slice pizzassa oli 8 slaissia ja jokainen slaissi oli 2 dollaria, joten kokonainen pizza maksoi siis yhteensä 16 dollaria. Sitten vielä vikat kättelyt Chris Bloodin kanssa, sitten kirjastoon täyttämään check-in tietoja ja tulostamaan itenaryt.

Noh, avasin sähköpostin ja ihmettelin, mitäs vittua. Se linkki joka mulla oli auki läppärillä ei toiminut, näytti erilaiselta kirjaston koneella ja heitti jotain virheilmoitusta. Ja mulle oli tullut kaksi lisäsähköpostia Deltalta jossa oli jo täytetyt itenaryt ja jotain muuta. Lisäksi mun nimi oli niissä väärin (Anssimr Tenhunen). Soitin sitten asiasta Deltalle ja selvisi että se ei ollut ainoa virhe, eikä se nyt ihan mennyt niinkuin olin suunnitellut. Sen lisäksi että mun nimi oli kirjoitettu väärin, niin mun lento oli peruttu.

Vittu.



Seuraava >>

maanantai 13. joulukuuta 2010

Viimeisiä viedään

Day 94 – Dec 1 (jatkoa edellisestä blogista)

Eilisestä vielä sen verran jäi mainitsematta että tuli koettua jotain uutta taas täällä St Paulissa, nimittäin ummetus. Ripuli on tullut turhankin usein, mutta ummetus oli jotain aivan kauheeta.

Studio Maintenance oli vähän kuten veikkasinkin. Katteltiin lähinnä miten tietokoneeseen asennettaan muistikampa. Itelläni kun on datanomitutkinto ja muutenkin nörttitausta, niin en saanut tunnista mitään uutta tai hyödyllistä infoa.

Jacob sitten jossain vaiheessa ennen tuntia oli pistänyt viestin että nauhotellaanko hieman homoseksuaalista autotunetettua musiikkia (Kai mä olen myös kertonut kuinka paljon mä vihaan autotunen käyttöä sen kaikissa muodoissa, varsinkin T-Pain efektinä?). Sanoin sitten että tuntien jälkeen käy, kunhan käyn eka syömässä. Mentiin sitten seiskan aikoihin Mickeysiin syömään, tilasin ekaa kertaa hampurilaisen ja “hashbrownies” (pannulla paistettua perunaa). Pakko myöntää, että oli aika pettymys. Tuli samalla todettua että ulkona oli aika kylmä. Weather.com sanoi -11°C, feels like -18°C. Suomessa samaan aikaan 10 astetta kylmempi.

Kun tulin takaisin kämpille, niin Dan ja Marqitis siellä ja ne kertoi että he olivat menossa kuntosalille kun Danilla oli aivan hervottoman kokoinen tulehtunut finni sen poskessa jota se halusi hieman parantaa saunan voimilla. Olin siinä hieman haavi auki että wtf, saunaan?!?! Mä kans. Sit ne sanoi että se maksaa 17 euroa per kerta ilman jäsenkorttia, joten jätin menemättä.

Mentiin nauhoittamaan sitä biisiä asuntolan soittotiloihin. Käytävällä joku oli oksentanut Jägermeisterit käytävän kokolattiamatolle, joka löyhkäsi ehanasti. Nauhoitukseen keskittyminen oli vaikeeta, kun siellä soittohuoneessa missä me oltiin nauhottamassa ei ollut lainkaan huonekaluja, joten piti operoida lattialla. Käytännössä ei voinut oikein olla missään muussa asennossa kun vatsallaan, joka ei auttanut vatsakipuihin niin mitenkään. Yritin ulostaa varmaan neljä kertaa, mutta ei tullut muuta kun pissaa ja pieruja. Kaiken lisäksi siellä huoneessa oli pirun kylmä (ulkona on noin -12C), joten oli pakko käydä hakemassa takki jossain vaiheessa päälle.

Sitten siinä kympin aikoihin menin nukkumaan, ja päätin jos ei huomenna kakka lennä, niin viimeisenä oljenkortena menen American Burger Bariin syömään pirtelöitä, sen jälkeen on yleensä viimeistään reikä revennyt huutamaan hoosiannaa.

Day 95 – Dec 2

Koulussa aamupäivästä oli aika normipäivä. Aamulla asenneltiin hieman lamppuja siihen rumputrussiin ja Recording Theory tunnilla Chopper höpötti taas omiaan vokaaleista.

Recording Lab tunnilla taaseen tapahtui. Hommasin 7 kappaletta Karma Micsin Silver Bullet mikrofoneja, A/B testattiin niitä normaalimikkeihin ja oli kyllä niin “likaisen” kuuloset mikit että se kuulosti aika hiton hyvältä (kirjoitin näistä pidemmän sepustuksen tästä Ultimate Metal forumille englanniksi). Sen jälkeen hieman reampattiin. Kitaran reamppaus oli peruskauraa, mutta virvelin reamppaus oli aika mielenkiintoinen kokeilu. Laitettiin kaiutin snaren päälle, mikitettiin rumpu alapuolelta ja pistettiin virvelin yläkalvolta nauhoitettu matsku ensin noisegaten läpi ja sitten syötettiin se sinne kaiuttimeen. Yllättävän siistiä jälkeä tuli. Melkein kaikille joille mä esittelin ton mikrofonisetin koteloa ensinnäkin arvasivat määrän väärin ja hintaveikkaukset meni 100-2000 dollaria yläkanttiin. Maksoin niistä seitsemästä mikrofonista postikuluineen yhteensä 105 dollaria.

Tuntien jälkeen kävin koulun kirjakaupassa soittamassa jengille mun uutta biisiä jonka tein alkuviikosta ja ostin sitten siinä samalla Audix D6 mikrofonin. Kyseessä oli näytekappale jonka normihinta oli 199 dollaria, mutta sain sen 155 dollarilla (noin 117 euroa). Kyseinen mikrofoni maksaa Thomannilla uutena 205 euroa (270 dollaria). Käytännössä näytekappale tarkoitti sitä että se on seissyt muutaman kuukauden esillä, eikä sitä ole käytetty kertaakaan, eli käytännössä kuin uusi.

Kävin sitten kysymässä studioaikaa huomiselle ja tuli tänään todettua jälleen yksi paska käytäntö täällä koulussa. Jos sä haluat varata studion samalle päivälle, se onnistuu jos siellä vaan on vapaata. Mutta jos haluat varata sen vähänkin myöhemmin, esimerkiksi huomiseksi, se ei onnistu yksin. Sulla pitää olla pari. EIKÖ NE TAJUA KUINKA VITUN IDIOOTTIMAINEN KÄYTÄNTÖ TOI ON? Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että mä en pysty suunnittelemaan sessioita etukäteen enkä voi tehdä kotitehtäviä muuta kun tuurilla, kun se varaus pitäisi tehdä jonkun tyypin kanssa joka on samalla tai korkeammalla tasolla kun meikäläinen (meikäläinen on toisiksi korkeimmalla tasolla ja meitä on tällä hetkellä vain kourallinen koko rakennuksessa), lisäksi sitä toista pitäisi kiinnostaa meikäläisen kotitehtävät ja sen pitäisi sopia meidän kummankin aikatauluun. Vittu mitä paskaa.

Illalla AES ryhmässä joku äijä (sori, en muista nimeä tai firmaa) tuli esittelemään hieman high-end putkimikrofoneja (mm. Lucas CS-1, joku putki-Neumann ja AKG C12, kaikilla yhteensä viisinumeroista hintaa, niin euroissa kuin dollareissa). Nauhoiteltiin todella hyvän kuuloista akustista kitaraa, koulun flyygeliä ja sillä kerralla ryhmän ainoa kauniimman sukupuolen edustaja, Toni, hieman lauloi meille muun muassa Over The Rainbowta. Verrattiin niitä samalla koulun U87:aan ja C414:seen ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin mä en kuullut juurikaan niin suurta eroa niiden mikkien välillä, tai ainakaan niin suurta eroa että lähtisin maksamaan 6000 dollaria siitä.

Wild Tymesissä on meikäläisen ryhmäkavereita veivaamassa tänään, lupasin mennä katsomaan. Aamulla ummetus oli vieläkin vahvoilla, vatsaan sattui ja yritin hoitaa sitä laktoosi-intolerantikkona päivän mittaan vetämällä parit maitopohjaiset Frappuchinot(?) koulun kahvilassa ja kävin vielä illalla syömässä Wild Tymesissä deluxe pizzan tuplajuustolla. Noh, olisikohan 20 minuuttia mennyt siitä kun olin sen pizzan syönyt, niin peräaukko sanoi pröt-lätsis ja tämä ukko alkoi ravaamaan vessaan. Ja kyllä muuten tuli hyvällä paineella sen jälkeen, ei tarvinnut ainakaan ummetukseen kuolla.

Nyt kello on 1.53 ja pitäis varmaan lähteä takaisin kämpille. Kuulin että huomenna on joku “latin” mimmi Artist & Industryssä. Varmaan Latin Jazzia.

Day 96 – Dec 3

Ja kuten arvelinkin, se oli Latin Jazzia. Kirjoitin nimen listaan ja jätin menemättä saliin, menin aulaan surffaamaan, kuulin kuitenkin koko esityksen.

Sitten menin kahvilaan, siellä oli jotain random esityksiä, joku mimmi muun muassa esitti Paramorea ja klassista musiikkia samassa setissä, ilmeisesti lähinnä sen takia että ne pystyy näyttämään kuinka laaja-alaisesti ne pystyy laulamaan.

Siitä sitten siirryin pikkuhiljaa Wild Tymesiin, lupasin Ryanille lainata Audix D6:sta jotta hän voi testata miltä se kuulostaa siellä tilassa. Näytti tykkäävän.

Day 97 – Dec 4

Mitään ihmeellistä ei tapahtunut, olin sisällä pitkälti koko viikonlopun. Ihmettelin kun täällä piti käydä tuholaismyrkyttäjät perjantaina, mutta silti mä tapoin lauantaina ehkä isoimman torakan mitä olen nähnyt. Kävin syömässä American Burger Barissa lauantaina yksin kun Marqitis teki oharit, tilasin päivän keiton ja sipulirenkaat. Kun en sitten siitä vielä täyttynyt, tilasin vielä slidersit (minihampurilaisia) ja tällä kertaa halusin kokeilla jotain erilaista jälkiruokaa ja otin sen mikä kuulosti kaikista erikoisimmalta; Deep fried vanilla cheese cake. Oli muuten aivan törkeän oksettavaa. Tuntui että tukehdun siihen rasvan määrään.

Sitten kävin vielä Jacobin ja kumppaneiden huoneessa tsekkaamassa mikä on meininki, mutta meininki oli se, että tilaisuus olisi voinut tehdä varkaan. Siellä ei ollut ketään ja ovi oli auki. Ainakin Jacob oli “erittäin tyytyväinen” kun kuuli asiasta.

Day 98 – Dec 5

Sunnuntaina söin nuudeleita kämpillä. Tänään oli tarkoitus mennä Guitar Centeriin, mutta en halunnut lähteä yksin. Yritin Facebookissa tiedustella jos joku olisi halunnut lähteä, mutta kun ketään ei kiinnostanut, niin jäi menemättä.

Marqitis soittaa meikäläiselle kun olin nukkumassa kello 21:00 että mennäänkö syömään Mickeysiin, sanoin että mennään vaan. Sitten se tulee huoneeseen, “I changed my mind”. Vittupää. 22.50 päätin vielä mennä nopeasti syömään American Burger Bariin, koska ajatus ruoasta oli edelleen päässä ja päivällä syödyt nuudelit näköjään eivät pitäneet nälkää koko iltaa.

Menin sinne läppärin kanssa ja olin sitten näköjään sulkemiseen asti siellä ravintolassa. Kahdelta palasin kämpille, jatkoin dataamista ja nukahdin joskus 5 aikaan aamulla.

Day 99 – Dec 6

Finaaliviikkoa edeltävä viikko. Tunneilla käytännössä käytiin läpi tulevaa viikkoa ja annettiin palautetta kursseista.

Maanantai. Kello herätti ihanasti alle kahden tunnin unien jälkeen 6.30 lähtien vartin välein kunnes lopulta lähdin kouluun noin 7.45. Tällä kertaa Rigging kurssilla oli oikeasti aika siisti field trip; Mentiin Peter Greenlundin toiselle työpaikalle, Wooddale churchiin. Aivan järkyttävän kokoinen mesta, vetää varmaan pari tuhatta ihmistä ja etupäässä mm. Kaksi Midaksen Legend konsolia. Nyt ymmärsin mitä Peter sanoi että jenkeissä uskonto on “big business”. Tsekkasin netistä sellasen kaverin kun Joel Osteen, kaveri tienaa about miljoonan päivässä sillä että se käy paasaamassa Jeesuksesta useammalle tuhannelle ihmisille maksullisessa tapahtumassa jonka lippujen hinnat on useampi sata dollaria. Lisäksi ne televisioidaan, ja niitä kuulemma seuraa useampi miljoona jatsojaa.

Anyways, rigattiin trussia kattoon, omalle kohdalleni osui lähinnä kaapelin vetäminen paikasta A paikkaan B. Lisäksi kun hommassa oli liian monta kokkia, niin jouduin vetämään sen kaapelin kolme kertaa uusiksi.

Sitten venailin pari tuntia ennen Mix Lab tuntia, päätin tehdä nopean miksauksen siitä finaali-biisistä ja tunnilla käytiin läpi hieman kertausta ja sitä mitä kokeeseen tulee.

Sitten käytiin Ryanin kanssa (miksi kaikkien ja niiden äitin nimi täällä on Ryan?) varaamassa studio huomiseksi, kello 20-24.

Päätettiin Jacobin kanssa lähteä käymään Guitar Centerissä ja taaskaan ei vältytty seikkailuilta. Ensin mentiin oikeeseen bussiin, sitten mentiin vahingossa bussiin joka meni etelään kun meidän piti mennä etelään. Päästiin sitten kuitenkin jotenkuten perille ja siellä Guitar Centerissä sitten vierähtikin hieman pidempi tovi, oltiin siellä “finaaliin asti”. Testailin muuten vaan kaikkea sälää ja tuli todettua että pitää hommata Mesa Dual Rectifier ja joku 5150-variaatio jossakin vaiheessa, oli sen verta hyvän kuuloisia vehkeitä. Samalla soitin ekaa kertaa SG:tä joka kuulosti edes jollakin tavalla siedettävältä.

Tipi esitteli meille joskus pedaalilautaansa ja kyselin sen toimesta sitten BBE Sonic Stomp pedaalia, mutta olivat ikävä kyllä loppu. Tyhjin käsin en kuitenkaan sieltä lähtenyt, ostin käytetyn MetalZonen 29 dollarilla, alennuksessa olleen DS1:n 37 dollarilla ja lyhyen kaapelin.

Poistuminen olikin sitten uusi seikkailu, sillä ulkona oli Jacobin mukaan “fucking cold”, omasta mielestäni siellä oli suunnilleen t-paitakeli (joku -5°C ja tuulen kanssa -15°C). Saatiin kyyti bussipysäkille GC myyjältä joka pitkälti näytti punapartaiselta raiskaajalta. Sitten tajuttiin että me ollaan vittu väärässä paikassa, lähdettiin sitten kävelemään sillalle ja hogattiin että ollaan TAAS väärässä paikassa, käveltiin takaisin sinne bussipysäkille. Jacobilla alkoi tulemaan kylmä vaikka sillä oli enemmän vaatetta päällä kun mulla (mulla tosin on tämä vararavinto tässä ympärillä lämmittämässä). Siinä oli sitten bensa-asema josta käytiin kysymässä neuvoa, ne oli ihan pihalla ja neuvoivat vieläpä kaiken lisäksi meidät väärälle bussipysäkille. Päästiin kuitenkin ehjänä perille. Homman piti olla yksinkertainen “mennää Guitar Centeriin ja takaisin, matkoihin ei pitäisi mennä 2 tuntia pidempään”. Olisikohan taas mennyt joku 4-5 tuntia.

Day 100 – Dec 7

Vietin koko päivän kotosalla, koska unohdin laittaa herätyksen päälle ja nukuin pommiin ja missasin Musical Acoustics kurssin. En mennyt siis kouluun lainkaan. Saatiin “Take home” osio kokeesta sähköpostiin, 9 sivua ihan hirveetä paskaa. Opettaja näköjään jotain mulkkuilee, sillä se kirjoitti siihen että jos on jotain kysyttävää niin kirjoittakaa siitä hänelle. Ei ole vastaillut sähköpostiin ainakaan vielä torstaihin mennessä. Eikä sinänsä kyllä ihan rehellisesti kiinnostakaan vaikka hylätty napsahtaisi.

Illalla sitten menin studioon joka oltiin varattu. Siinä ensin aulassa bounssailin tiedostoja kun koulun koneilla ei ole Slaten Triggeriä, keskusteltiin sitten Ryanin kanssa pitkät pätkät ja vertailtiin meidän kulttuurien ja koulujen eroja. Nyt se biisi “Dog Town Hustle” soi mun päässä. Kuulostaa hieman Apollo 440:ltä.

Day 101 – Dec 8

Aamun Sound System Design tunneilla kasailtiin taas räkkiä, kolvailtiin ja vietiin räkki takaisin. Mix Theory, Daw Editing ja Studio Maintenance tunneilla käytiin läpi tulevaa finaaliviikkoa. Opin tänään studio maintenance tunnilla kuitenkin jotain uutta; Kokaiini on kuulemma todella syövyttävää ainetta piirilevyille yms.

Day 102 – Dec 9

Aamun tunnit oli taas aika turhat. Raijattiin romua kattoon, vaihdeltiin lamppuja ja tuli taas kerran todettua että katon rajassa hengailevan tytön pyllyä on kiva tuijottaa sillä verukkeella että seuraa ettei se tipu sieltä.

Chopper taas hieman jauhoi Recording Theory tunneilla omiaan. Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa ylös jotakin niistä, kun sillä oli jotain ihan outoja juttuja joita se opetti kuten. mitä soundieroa rummun “bearing edgen” muoto tekee. Huvittavinta oli että meidän Recording Lab opettaja ei tiennyt vastausta niihin, vaikka hän on rumpali. Omasta mielestäni se kuitenkin tekee huomattavasti vähemmän soundieroa kuin rumpukalvo tai soittaja.

Recording Labissa käytiin myös finaaliasioita läpi ja sitten lopun luppoajalla nopeasti tsekattiin miten SSL konsolin automaatio toimii. FYI: Siinä on näköjään ensin write mode, sen jälkeen defaulttina latch mode ja sen kun painoi jotain nappia niin se menee touch modeen.

AES tunnilla käytiin tutustumassa Rob Schlettin masterointipajaan, aika turha käynti imo. Sitten sen jälkeen siirryin vapaa-ajalla Station 4:n jossa oli koulun “ensemblet” eli “coverbändit” esiintymässä. Missasin Iron Maiden coverbändin, mutta näin ska-, Kamelot- ja metalli-ryhmät. Ainakin itteäni hävettäisi vetää yhtä huonosti kun se metalliryhmä, varsinkin kun ne maksaa 25 tuhatta vuodessa.

Samalla tuli opittua että Jenkkien Minttu-viinan korvike on Peppermint Schnapps. Minttu + Cola = Mennen. Try it out. Vähän niinkun suuvettä/hammastahnaa vetäisi.

Pääsin kämpille ja huomasin että kynsivallintulehdus on taas tosiasia. Dislike.

Day 103-105 – Dec 10-12

Viikonloppu. Artist & Industryssa oli taas jazzia.

Ulkona oli tullut ihan vitusti lunta ja koulu suljettiin sen takia. Ainakin Toni (nainen) joka on mun kanssa Musical Acoustics kurssilla oli asiasta varsin vittuuntunut kun näin hänet baarissa, koska hänellä oli sovittua tekemistä koululla noin 14 tunnin verran. Sovittiin että mentäisiin porukalla maanantaina kirjastoon tekemään sitä Musical Acoustics tenttiä. Mutta muuten vietin koko viikonlopun sisällä. Söin American Burger Barissa kolme kertaa.

105 päivää takana, 5 edessä. Kohta kotiin. Pitäsköhän pikkuhiljaa tehdä noi Suomesta saadut “mitä aiot tehdä ennen vaihtoa” -moodletehtävät. Kiinnostaa kun kiviä.



Seuraava >>