Pitkä lento edessä. Heräsimme Pukinmäestä sunnuntaina noin klo 6. Hirvee stressi onhan kaikki pakattu, millä mennään jne. Päätin maksavana diktaattorina että menemme taksilla, niin mielelläni maksan 25€ siitä ettei tarvitse stressata tuleeko kipeäksi juuri ennen matkaa ja mitä jos ei ehdikään junaan/bussiin jne.
Lentokentällä helppo check-in ja turvatarkastus. Juodaan lähtömaljat ja lähdemme portillemme päin. 12 tunnin lento edessä ja selviää että Miia oli nähtävästi unohtanut tehdä check inin netissä etukäteen. Seuraus? Emme istuneet samalla rivillä. Sinänsä ei haitannut mitään, mutta olisihan se ollut mukavampi ollut istua vierekkäin. Pidettiin Miian kanssa kädestä kiinni lähdön ajan, nousu oli todella smoothi, eli hyvä kapteeni oli.
Suuri pettymys oli että lennolla EI ollut ilmaisia juomia. Ei edes vettä tai kahvia. Onneksi tajusimme maksaa ruoat etukäteen, olisi muuten oltu aivan rikki lennon jälkeen. Lennolla laktoositon annos oli aika köyhä verrattuna tavalliseen annokseen, riisiä, jotain lihaa tomaattikastikkeessa, kurkkua, tomaattia, meloneita ja leipää. Leipä oli tosi hyvää.
Vanhaan tapaan en pysty nukkumaan täydessä lentokoneessa, koska siellä humisee ihan törkeästi, lapset huutaa, jengi ramppaa edestakaisin ikkunapaikalta, ohikulkijat ja crew kärkkyt aina törmää olkapäähäni mennessään ohi (leveähartiaisten ongelmia käytäväpaikalla), vessassa pitää käydä ja muutenkin ahdasta ja ahdistaa. Sitten urpot taputtaa kun laskeudutaan tonttiin.
Noniin, täällä ollaan. Cancun, Mexico! Ai saatana kun alkoi ahdistaa jo heti kun pääsi ulos koneesta. Melkein tuhat(!) ihmistä passitarkastusjonossa. Onneksi jonoja ja tarkastajia oli monta, Siinä me sitten jonotettiin reipas puoli tuntia. Päästään meidän kohdalle, niin mun passi ei toimi. Siis se joku RFID tjms siru ei toimi. Virkailijatäti sitten syöttää tiedot käsin, leimaa matkustusasiakirjat ja päästään matkalaukkuruletille. Noin minuutin odottelun jälkeen Samsoniteni tulee kohdalle. Ei olisi parempaa ajoitusta voinut olla. Sitten vielä laukkujen läpivalaisu ja etsimään että mites hitossa me päästiin pois kentältä. ADO bussilla $78 (~€) Cancuniin. Ei paha. Mutta se lähtee ihan just, eikä mitään hajua MISTÄ se lähtee.
Astumme ulos ovesta ja kuuman koskea Cancunin ilmasto iskee naamalle. Edessä ihan perkeleesti kaikkia opasmatkojen, taksien jne myyjiä. Äkkiä TUIn suomenkieliseltä oppaalta kysymään mistä se lähtee ja paljonko pitää varata aikaa paluuseen kun täällä nuo jonot on hieman eri tasoa kuin HKI-Vantaalla (kuulemma noin 3h ennen lentoa kannattaa olla kentällä), noin 5 minuutin kävelymatka 2 suljetun portin läpi niin löysimme sinne bussiterminaaliin.
Ilmastoi bussi. Ah, ihanaa. Cancunin keskustan ADOn bussiterminaalille mennessämme näimme hostellimme ikkunasta. Maps.me auki ja navigoimaan sinne. Alle kilometrin matka. Ensimmäinen asia mikä tuli todettua että tien ylittäminen on aivan perkeleen kuumottavaa, kun täällä ei ole juuri lainkaan suojateitä ja kaikki ajaa ihan perkeleen lujaa. Päätimme samalla jo ekan päivän aikana ettemme edes harkitse auton vuokraamista, sen verran kuumottava liikennekulttuuri täällä.
Hostel Mundo Maya, kello on noin 17. Edessä näimme heti ensimmäisen kuolleen torakan. Lentokone laskeutui 14.45. olimme ilmeisesti ”morsius”huoneessa. Huone haisee homeelta, likaiset lakanat, lattiat ja seinät, suihkussa ei juurikaan vedenpainetta, telkkarin virtanappi rikki, ei peittoja tai pyyhkeitä jne. Yleisesti 1/5, mutta hintaansa nähden 3/5. Ilmastointi toimii ja wifi on hyvä.
Ensimmäisen päivän agenda; etsitään lähin kauppa. Vettä ja jotain pientä purtavaa. Vierestä löytyi paikallinen Siwa nimeltään OXXO. Niitä on todella paljon täällä ja tämä kyseinen on auki kellon ympäri. Sitten lähdimme etsimään jostakin paikan mistä saamme ostettua pyyhkeen ja lakanan. Löysimme noin puolentoista kilsan päästä hylätyn hyvipuiston vierestä ison ASSIS nimisen kaupan, josta ostimme pyyhkeet ja lakanan. Paluumatkalla ostimme suihkusaippuan. Päätimme että emme halua ripulia heti ensimmäisenä päivänä, joten kävimme syömässä ketjuravintolassa. Carls jr löytyi ihan parin sadan metrin päästä. En ollut aiemmin käynyt, positiivinen yllätys. Miia ei lämmennyt. Sitten hostellille suihkuun, avattiin sängyn lakanat ja nähtiin että siellä oli helvetin iso neon keltainen ja ruskea läiskä. Pyysimme henkilökuntaa vaihtamaan puhtaan lakanan tilalle. Ajattelimme että ostamme vielä yhdet kaljat, teimme virheen ja ostimme maustettua Solia. Clamato (tomaatti-sipuli) ja lime-suola oli kummatkin oksettavia. Joimme ehkä desin ja kaadoimme loput viemäriin. Suihkuun, kattotuuletin päälle ja nukkumaan.
Päivän kävelysaldo: 10.4km
Seuraava
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti